Make your own free website on Tripod.com

ENSIMMÄINEN JA VIIMEINEN ADAM

 

Ensimmäinen Adam.

Ja Jumala sanoi: Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat.

Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, Jumalan kuvaksi Hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi Hän heidät loi. (1.Ms.1:26-27)

Silloin Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. (1.Ms.2:7)

Mutta Adamille ei löytynyt apua, joka olisi hänelle sopinut. Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen syvään unen, ja kun hän nukkui, otti yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla.

Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka Hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo. (1.Ms.2:20-21)

On kaksi tapaa tehdä tiedettä. Yksi on se, mitä yksi suurimmista koskaan eläneistä tiedemiehistä ja tutkijoista, Albert Einstein, toteutti. Hän tunnusti nöyrästi, että hänen tarkoituksensa oli pyrkiä selvittämään, miten Jumala loi maailman, vaikka hän uskoikin Spinozan kuvailemaan persoonattomaan Jumalaan.

Toinen tapa on se, mitä kehitysteorian kehittäjä Charles Darwin monien muiden aikalaistensa ja hänen jälkeensä tulleiden tavoin toteutti: Pyrkiä tutkimuksillaan todistamaan, ettei Jumalaa ole.

Meidän aikamme yksi suurimmista ja kiihottavimmista tutkimuksen aloista on perinnöllisyystiede.

Sen avulla ihminen on alkanut ymmärtää omaa taustaansa ja sitä, miten ihminen on muotoiltu ihmissuvun alusta lähtien, ja miten se toimii tällä hetkellä perintötekijöittensä ohjaamana.

Ihminen luotiin, hepreaksi barah. Raamattu on hyvin tarkka valitessaan käyttämiään termejä.

Jumala ei luonut kaikkea luomiskertomuksen yhteydessä mainittuja ilmiöitä, vaan osan niistä Hän muotoili tai asetti ne paikoilleen, kuten esim. auringon, kuun ja tähdet, käyttäen hyväkseen aiemmin luotuja osia.

Jumala muotoili ihmisen (Adamin) maan tomusta, ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin hänestä tuli elävä sielu. Adam luotiin, ”barah”.

1.Ms.2:7 käytetty sana ”teki” on hepreassa ”yatsar” (pakottaa muottiin, muovailla joksikin kuten savenvalaja ruukkua, muotoilla, tehdä), jolla Adamin ruumis muotoiltiin, ja Jumala muotoili sen maan tomusta.

Mutta Evan muotoilemisesta käytetään heprealaista sanaa, jonka juurisanasta tulee sana banah (rakentaa, alkaa rakentaa, saada lapsia, tehdä, korjata, asettaa), joka tarkoittaa rakentaa esim. rakennuksia.

Evaa ei muotoiltu maan tomusta, vaan siihen käytettiin Adamista otettuja osia.

Evaa ei tarvinnut luoda, koska häneen käytettiin Adamin rakennuspuita, Eva oli Adamin luomisen jatkoa. Siten voidaan sanoa 1.Ms.1:27 mukaan, että Jumala loi ihmisen, miehen ja naisen.

Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, heprealainen sana ”tselem”(varjo, varjokuva, illuusio, jotain muistuttava).

1.Ms 2:18 mukaan Jumala päätti tehdä Adamille sopivan ”avun”, hepreaksi ”azar” ( ympäröidä, suojella, avustaa). Naisen tehtävä oli siten laajempi kuin miehensä palveleminen. Evan tehtävänä oli palvelemisen ohella ympäröidä Adam naisellisuudellaan ja suojella häntä. Siinä Eva epäonnistui. 

1.Ms.2:24 mukaan mies luopukoon isästään ja äidistään, ja liittyköön vaimoonsa, ja niin he tulevat yhdeksi lihaksi. Sana ”luopukoon” on hepreassa ”azab” (irrottaa, päästää irti, antautua johonkin, hyljätä, vahvistaa).

On tärkeää miehen itsenäisyyden kannalta, että hän luopuu isänsä ja äitinsä hoivasta ja liittyy vaimoonsa.

Sana ”liittyy” on hepreaksi ”dabak” (liimautua, ottaa kiinni ajamalla takaa, tarttua lujasti, seurata kiinteästi, kiinnittyä yhteen, pitää lujasti kiinni, vallata, ajaa lujaa takaa, ottaa). Sana näyttää viittaavan, ettei naisen valloittaminen tai pitäminen kiinni ole aivan yksinkertaista, joskus siinä saa tehdä kovasti töitä.

 

Mutta vaikka mies ja nainen ovat hyvin pitkälle samankaltaisia ja tehty samoista rakennuspuista, Jumala varmisti kullekin oman erikoisen tehtävänsä naulaamalla miehen ja naisen olemuksen rakentumisen kunkin perintötekijöihin, joihin ihmisellä itsellään ei ole ollut mitään sanomista.

Vasta aikamme perinnöllisyystiede on alkanut ymmärtää ja valottaa tätä mielenkiintoista puolta.

Ihmisellä on nykyisen tietämyksen mukaan yli kolme miljardia perintötekijää (nucleotides), jotka on ahdettu 23 kromosomiin. Tämä inhimillinen perusmuoto, genome, sisältää ihmisen geneettisen historian sen alusta lähtien. Tämä historia on luettavissa ihmisruumiin jokaisessa solussa.

Kun ihmisen munasolu hedelmöittyy, siittiön tuomat kromosomit asettuvat munasolun vastaaviin kromosomeihin muodostaen eräänlaiset tikkaat siten, että samankaltaiset kromosomit muodostavat pareja.

Näistä 23 kromosomista viimeinen on joko X- tai Y-kromosomi. Naisen 23. kromosomi on aina X, mutta miehen siittiössä se on joko X tai Y.

Jos munasolu saa siittiöstä X-kromosomin, munasolusta kehittyy nainen.

Jos se saa siittiöstä Y-kromosomin, munasolusta kehittyy mies.

Täten, jos munasolu saa siittiöstä X-kromosomin, sillä on niitä kaksi, jotka yhdessä muotoilevat siitä kehittyvän naisen. Hän saa siten ominaisuuksia sekä äidiltään että isänsä äidiltä, koska X-kromosomit vaihtavat perintötekijöitä keskenään kuten kaikki muutkin kromosomiparit keskenään.

Mutta tässä on mielenkiintoinen havainto.

Jos munasolu saa siittiöstä Y-kromosomin, se ei vaihda perintötekijöitä munasolun X-kromosomin kanssa.

Täten siitä munasolusta kehittyvä mies ei saa vaikutteita äitinsä X-kromosomista, eikä mies missään vaiheessa saa perintötekijöitä sivusta muitten miesten Y-kromosomeista.

Voisimme siis päätellä, että jokainen maailmassa syntynyt mies voi johtaa sukupuunsa suoraan isänsä ja esi-isiensä Y-kromosomien kautta Adamiin saakka.

Naisen X-kromosomit luultavasti toimivat siten, että ne valikoivat toisistaan vahvoja perintötekijöitä ja hyljeksivät heikkoja. Siten siitä munasolusta kehittyvä nainen on paremmin varustettu elämän taisteluihin.

Jotkut ovatkin huomioineet, että mies on tavallaan huonommassa asemassa, koska Y-kromosomiin mahdolliset syntyneet vauriot tai vahingolliset mutaatiot jatkuvat seuraavissa sukupolvissa. Siinä on tutkijoitten mukaan myös vähiten geenejä, vain 231. Eräässä niitä on lähes kolme tuhatta.

Useimmat mutaatiot ovat kuitenkin ”neutraaleja” eivätkä ole vaarallisia. Niitä tutkimalla on voitu seurata ihmisen liikkumista alueelta toiselle kuten myös sukulaisuussuhteita ihmisten välillä.

Tutkijat kuvailevat ihmisen geneettistä perusasua (genome) kolmeen miljardiin kirjaimeen, joka vastaa 750 mebabittiä digitaalisessa muodossa. Painettuna se täyttäisi 5000 kirjaa, kukin 300 sivua.

Tutkijat ovat havainneet, että ihmisen perintötekijöitä voidaan irrottaa ja vaihtaa, esim. viallisia tekijöitä ehjiin.

Tämä lupaa mahdollisuuksia perittyjen sairauksien parantamiseen mutta myös geenimanipulointiin, josta arveluttavimpia ovat yritykset ihmisen kloonaukseen, kaksoiskappaleen luomiseen.

Tutkimus on vasta aivan alkuasteella, tutkimuskenttä loputtoman laaja ja täynnä vaaroja.

 

Kun miehen Y-kromosomi johtaa lopulta Adamiin  saakka, se myös tarkoittaa sitä, että jokaisella miehellä on Adamin synnin seurauksena hänen Y-kromosomiinsa tullut vaurio.

Sen seurauksena ihmisen elämään tulivat sairaudet ja kuolema, ihminen tuli aikaan ja paikkaan sidotuksi. Emme todellakaan täysin ymmärrä, mitä kaikkea siinä tapahtui, mutta sillä oli järkyttävät seuraukset.

Jumala varoitti Adamia, että sinä päivänä, jona hän syö kielletystä hyvän ja pahan tiedon puusta, hän tulee kuolemaan. (1.Ms.2:16-17) Silloin kuolema astui ihmissuvun elämään, mutta samalla hetkellä Adam kuoli hengellisesti, hän menetti yhteyden Jumalaansa ja yritti syyttävän omatuntonsa vuoksi piiloutua häneltä.

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, miksi Jumala halusi Y-kromosomiin sidotun miehisen perinnön kulkevan isältä pojalle eikä koskaan äidin perintötekijöitten kautta miehelle.

Adamin synnin kautta ihminen tuli kadotustuomion alaiseksi ilman jumalallista väliin tuloa.

 

VIIMEINEN ADAM

Jeesuksen syntyhistoriasta kertoo lääkäri Luukas evankeliumissaan seuraavasti.

Ja Maria sanoi enkelille: Kuinka tämä voi minulle tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä? Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Pyhä Henki tulee sinun päällesi ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sen tähden myös se Pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.

(Lk.1:34-35)

Ja Hän, Jeesus, oli aloittaessaan vaikutuksensa noin kolmenkymmenen vuoden vanha, ja oli, niin kuin luultiin, Josefin poika. (Lk.3:23)

tämä Metsalan, tämä Enokin, tämä Jaaretin, tämä Mahalalelin, tämä Keenanin,

tämä Enoksen, tämä Seetin, tämä Adamin, tämä Jumalan. (Lk.3:37-38)

Apostoli Paavali, entinen kiivas fariseus nimeltään Saul, tutkii ensimmäisen ja viimeisen Adamin suhdetta.

Niin kuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet, sillä jo ennen Lakiakin synti oli maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä ei ole Lakia.

Kuolema hallitsi Adamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Adam, joka on sen esikuva, joka oli tuleva. (Rm.5:12-14)

Sillä niin kuin kaikki kuolevat Adamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa.

Niin on myös kirjoitettu: ”Ensimmäisestä ihmisestä, Adamista, tuli elävä sielu”, viimeisestä Adamista tuli eläväksi tekevä Henki. (1.Kor.15:22,45)

Yrittäkäämme nyt tutkia Jeesuksen elämän syntyhetkiä äitinsä Marian kohdussa nykyisen tietämyksemme valossa.

Munasolun hedelmöittymisestä lähtien ensimmäisiä elimiä, joita sikiölle kehittyy, on sen oma sydän ja verenkiertojärjestelmä. Tämä siksi, että sikiö on alusta lähtien oma itsenäinen persoonansa.

Mutta hedelmöittyäkseen munasolu tarvitsee toisen, normaalisti miehen siittiön kautta tulleen solun, joka yhdistyy siihen muodostaen sen kanssa ihmisen kehittymiseen tarvittavat kromosomitikkaat, joissa on kaikki tarvittava ohjeisto, kuten edellä on esitetty. 

Mutta Marian tapauksessa tuo toinen solu tuli Pyhän Hengen kautta suoraan Jumalalta, kuten Luukas edellä kertoo.

Tämä tarkoittaa sitä, ettei siinä Pyhän Hengen välittämässä solussa ollut Adamin synnin perintöä missään sen 23 kromosomissa.

Mutta kuten tapahtuu normaalin hedelmöittymisen yhteydessä, 22 kromosomia vaihtoivat niihin sijoitettua informaatiota Marian omien kromosomien kanssa keskenään. Siten Jeesuksessa oli Marian kromosomien kautta luultavasti myös hänen sukutaustansa siirtämää informaatiota.

Mutta Y-kromosomilla, joka tässä tapauksessa tuli suoraan Jumalalta ja joka määritteli, että munasolusta kehittyi mies, ei ollut Adamin synnin perintöä. Se oli puhdas ja sellainen, kuin Jumala sen alussa tarkoitti olevan kaikilla ihmisillä. Täten Jeesus oli virheetön uhrikaritsa, kuten Laki vaati.

Niin kuin edellä on kerrottu, nykyisen tutkimustiedon valossa Y-kromosomi ei vaihda perintötietouttaan naisen munasolun X-kromosomin kanssa.

Täten Jeesus ei ollut sidottu Adamin synnin seurauksena tulleeseen kuolemaan, kuten Pietari todistaa:

”Hänet Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista, niin kuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää.” (Apt.2:24) Mutta Hänessä oli kuitenkin Evan synnin perintönä Marian vajavuuksia.

Mutta tämä lupaus ei koskenut vain Jeesusta, vaan myös Hänen seuraajiaan: ”Jos nyt Hänen Henkensä, Hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin Hän, joka herätti Kristuksen Jeesuksen, on eläväksi tekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu. (Rm.8:11)

Kuten evankeliumit todistavat, Jeesuksella oli käytettävissään voimia, joita tavallisella ihmisellä ei ole. Hän pystyi muuttamaan veden viiniksi, Hän paransi sairaita, spitaalisia, ajoi ulos riivaajahenkiä.

Hän pystyi kävelemään veden päällä halliten siten luonnon voimia. 

Apostoli Johanneksen kertomus sokeana syntyneestä miehestä, jonka Jeesus paransi, on kuvaava hänen voimastaan. (Joh.9.luku) Tällä miehellä ei luultavasti ollut edes silmämunia, koska Jeesus sylki maahan ja teki maan tomusta tahtaan, jonka Hän siveli miehen silmiin käskien miestä peseytymään lammikossa. Ja mies palasi sieltä näkevänä. Tässä Jeesus seurasi ensimmäisen Adamin luomistapahtumaa.

Ja Jeesus hallitsi myös kuolemaa, mistä Lasaruksen herättäminen kuolleista on järkyttävin esimerkki.

Jeesuksen tullessa Martan ja Marian luo, Jeesuksen tiedustellessa, minne he olivat panneet Lasaruksen, Martta kertoi Hänelle, että hän haisee jo, sillä hän on ollut kuolleena neljä päivää. Jeesus viivytteli tahallaan, sillä juutalaisen uskomuksen mukaan kuolleen sielu on ruumiin lähellä kolme päivää, jättäen sitten ruumiin lopullisesti. Jeesus halusi varmistaa, ettei kukaan voinut väittää, etteikö Lasarus ollut todella kuollut. Lasaruksen nouseminen kuolleista tunnettiin silloin niin yleisesti, että Jeesusta vainoavat korruptoituneet hengelliset auktoriteetit halusivat tappaa Lasaruksenkin. (Joh.11:1-43: 12:9-10)

Evankeliumit ja UT:n kirjoitukset kertovat, että Jeesuksen seuraajat pystyivät käyttämään samoja uudeksi luovia voimia, parantamaan sairaita, jopa herättämään kuolleita.

Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys ja sen loppu on iankaikkinen elämä.

Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Rm. 6:22-23)

 

Kastel 04.01.05

Gabriel