Make your own free website on Tripod.com

ISRAELIN TILANNE 448

1.        POLIITTISEN TILANTEEN ARVIOINTIA

Israelin sisäpoliittinen tilanne on ollut eräänlaisessa suvantovaiheessa. Mitään dramaattisia päätöksiä tai muutoksia ei ole tapahtunut eikä ole näköpiirissäkään.

Neuvotteluja tai edes yhteyksiä palestiinalaisiin on olemattoman vähän. Syynä on tietenkin ennen kaikkea Hamasin yllättävä voitto Fatahista, jolla se sai enemmistön Palestiinan Lakiasäätävässä Neuvostossa (PLC) ja joka Fatahin kieltäydyttyä vaalitappionsa masentamana yhteistyöstä muodosti PA:n hallituksen. Sen vaikeudet alkoivat kuitenkin välittömästi. Koska se on USA:n terroristijärjestöjen listalla, sen kanssa ei voi olla missään tekemisissä, ei pitää neuvotteluyhteyksiä ja ennen kaikkea, kaikki länsimaiset avustukset jäädytettiin odoteltaessa, miten tilanne kehittyisi. Hamasille asetettiin kolme ehtoa, joitten kautta se pääsisi kansainväliseen suosioon: Israelin tunnustaminen, luopuminen väkivallan ja terrorismin käyttämisestä ja tunnustaa aiemmin tehdyt kansainväliset sopimukset. Hamas ei voinut näihin suostua, mikä on jäädyttänyt tilanteen. EU pysäytti yli 500 miljoonan Euron vuosiavustukset ja USA samoin vähän pienemmät tukensa. EU on USA:n avustuksella pyrkinyt muotoilemaan uusia sääntöjä, joitten puitteissa avustukset voitaisiin toimittaa palestiinalaisille siten, että sivuutettaisiin Hamasin hallitus ja sen alaiset instituutiot.

PA:n puheenjohtaja Mahmoud Abbas keksi äkkiä tavan, millä hän pystyisi sekoittamaan kuvioita. Israelin vankiloissa istuvat, useita elinkautisiaan kärsivät kaikkia terrorijärjestöjä edustavat, terrorijohtajat laativat 18 kohtaa käsittävän suunnitelman, jonka he lähettivät Abbasille toimenpiteitä varten. Abbas aluksi vieroksui suunnitelmaa, mutta sitten hän teki päätöksen suorittaa kansanäänestys sen pohjalta kysyen vain: hyväksytkö vankien suunnitelman vai et. Hän antoi Hamasille kymmenen päivää aikaa + jatkoajan suostua EU:n asettamiin ehtoihin ennen päätöksensä panemista täytäntöön, mihin Hamas ei suostunut.

Vankien suunnitelma ei tunnusta Israelia, siinä vain todetaan sen olemassaolo de facto. Se vaatii Palestiinan valtion perustamista 1949 aselepolinjoille Jerusalem pääkaupunkinaan, pakolaisten paluuoikeutta tai korvausta niille, jotka haluavat pysyä pakolaisleireissään, ja aseellisen taistelun jatkamista päämääränä koko Palestiinan alueen ”vapauttamiseksi” Jordanjoen ja välimeren välillä.

Israel on ilmoittanut tyrmäävänsä suunnitelman suoralta kädeltä ilman neuvotteluja.

Bir Zeitin yliopisto suoritti mielipidetiedustelun suunnitelman pohjalta. Noin 77 % palestiinalaisista kannattaa suunnitelmaa, mutta he eivät katso sillä tunnustavansa Israelin valtiota. Kysyttäessä, tukevatko he Hamasia, joka ei tunnusta Israelia tietäen, että se vaikuttaa ulkomaiseen avustukseen ja Hamasin hallituksen arvonantoon, vaiko tunnustaen Israelin ja saaden sillä ulkomaiset avustukset ja arvostuksen. 61 % vastusti sitä, että Hamas tunnustaisi Israelin; 31 % puolsi Israelin tunnustamista.

Tiedustelun mukaan suuri enemmistö palestiinalaisista puoltaa vankien dokumenttia, koska se heidän arvionsa mukaan lopettaa veriset yhteenotot Fatahin ja Hamasin välillä, mutta ei Israelin tunnustamisen hinnalla, vaikka se toisikin itsenäisen Palestiinan valtion.

Vaikka 63 % vastanneista tunnustaa perheen tulojen pienentyneen, pääministeri Haniyehin kannatus hänen toimiensa perusteella on selvästi suurempi kuin Abbasin (57-48 %). Suurin osa sanoo äänestävänsä Hamasia seuraavissa vaaleissa, mutta epäröiviä on 21.5 %. Hamas on menettänyt osan kannatuksestaan, mikäli gallupin tuloksiin on luottamista.

Abbasin kiitettävänä pyrkimyksenä on lopettaa Hamasin ja Fatahin väliset taistelut, mutta asettuessaan vankien dokumentin tukijaksi ja toteuttajaksi hän on astunut samalla terroristien rinnalle.

2.        OLMERTIN KUVIOT

Israelin pääministeri tuli ulkomaan matkoiltaan täynnä innostusta ja itsevarmuutta, vaikka poliittiset tarkkailijat ovat ihmetelleet, mihin se perustuu, koska tuomisten säkki oli tyhjä. USA:n presidentti Bush kieltäytyi tukemasta Olmertin karkotussuunnitelmaa, jolle hän haki uutta nimeä, viimeisin realignment, uudelleen-ryhmitys. Bush kutsui sitä ”Olmertin ideaksi” ja kehotti Olmertia aloittamaan keskustelut Abbasin kanssa ensi tilassa. Olmert katsoi heti, mistä päin tuulee ja alkoi puhua kunnioittavasti ”presidentti” Abbasista, kun aiempi titteli oli PA:n puheenjohtaja. Mutta Olmert oli haltioissaan saamastaan valtion päämiehen kohtelusta.

Englannin pääministeri Tony Blair oli vähintään yhtä pidättyväinen eikä antanut Olmertin haluamaa tunnustusta. Kuitenkin Olmert kehaisi äskettäin, että Blair oli niin innostunut hänen suunnitelmastaan, että oli jopa halukas liittymään Kadiman jäseneksi. Emmehän me tiedä, mitä takahuoneissa keskusteltiin, mutta virallisesti sekä Englanti että EU kokonaisuudessaankin vastustavat yksipuolisia toimia ja Israelin rajojen muotoilemista ilman neuvotteluja.

Ranskan presidentti Jacques Chirac näytteli kohteliaan ranskalaisen tavan mukaan myöntyväistä ja tottuneen poliittisen kameleontin ottein antoi kuvan Ranskan hyväksyvästä asenteesta sille, että juutalainen antaa omaa maataan verivihollisilleen, jotka vain odottavat tilaisuutta katkaista hänen kaulansa, ”antaa paljon saamatta mitään vastalahjaksi”, kuten Olmert asian ilmaisi.

Mutta Olmert jatkaa tukijoineen omaa linjaansa välittämättä varoituksista, että hän samalla vaarantaa koko maansa turvallisuuden ja asettaa sen tulevaisuuden ehkä fundamentalistisen islamilaisen valtion hyvän tahdon varaan, jolla sitä tuskin on Israelia ja juutalaista kohtaan. Onhan islamilaisen messiaskäsityksen mukaan juutalainen pahin este hänen tulolleen. 

Vaikka Gazan tyhjentäminen juutalaisista osoittautui täydelliseksi fiaskoksi ja Kassama-raketteja ammutaan useita päivittäin, maan talous etenee yli 5.4%:n vauhtia, turismi kasvaa yli 30 % ja usko tulevaisuuteen on tukeva. Juutalainen kansa on tottunut elämään jatkuvan epävarmuuden alaisena, onhan se joutunut parin vuosituhannen aikana jatkuvien vainojen kohteeksi ja ollut pakotettu muuttamaan maasta toiseen etsiessään edes hetkellistä rauhan aikaa elääkseen perheensä kanssa normaali-ihmisen tapaan.

3.        JERUSALEM WORLDPRIDE 2006

Tämän komealta kalskahtavan iskulauseen alla maailman homot ja lesbot valmistelevat kuumeisesti vuoden suurinta tapahtumaansa, viikon kestäviä juhlallisuuksia, joiden kruununa on värikäs ja irvokas gay-paraati Pyhän Kaupungin kaduilla ja toreilla. Irvokkaaksi sen tekee marssiin kuuluvat tarkoituksellisen provosoivat asut, tai paremminkin niiden puuttuminen – alastomuus on muotia siinä kansanosassa – kuten myös seksuaaliseen vapauteen ja holtittomuuteen vihjaavat eleet ja toiminnot sekä marssin yhteydessä että lukuisissa näytöksissä ja esityksissä eri tapahtumien yhteydessä. Jotkut huolestuneet israelilaiset ovat kauhulla huomioineet, että järjestäjien ohjelmaan kuuluu erityiset nuorille ja alaikäisille järjestettävät tilaisuudet. Suosittelen uutta nimeä: Jerusalem Worldshame 2006. (Jerusalemin maailmanhäpeä 2006)

Tapahtumaa ei ole tarkoitettu vain maailman homojen ja lesbojen + muitten poikkeavien keskeiseksi kokoontumiseksi, vaan tarkoituksena on ”käännyttäminen”, aivopesu ja heidän ajamansa ideologian markkinoiminen Jerusalemin ja Israelin asukkaille ja sitä kautta koko maailmalle. 

Tusinan verran maailman homojen, juutalaisten ja kristittyjen ryhmiä lähettää ”edustajansa” tilaisuuteen. Mukana on lukuisia homoseurakuntia, sekä kristittyjä että juutalaisia, kuten myös tietenkin lukuisia homopappeja ja rabbeja eri puolilta maailmaa.

Viime vuonna kristityt ja juutalaiset seurakunnat Jerusalemissa yhtyivät islamilaisten ryhmien kanssa yhteiseen julkilausumaan, jossa ne selkein sanoin tuomitsivat tämän ”kauhistuksen”. Tänä vuonna tuollaista julkilausumaa ei ole ainakaan vielä saatu aikaan. Eräs Jerusalemin kaupunginvaltuutettu on vaatinut kaupunkia kieltämään paraatin ja vaatinut korkeinta oikeutta puuttumaan asiaan. Jerusalemin kaupunginjohtaja Lupolianski on myös pyrkinyt kieltämään sen, mutta hänen valtuutensa eivät yllä kauaksi.

Paraatin järjestäjiä edustava Noa Sattath sanoo, että eniten vastustusta homojen oikeuksille tulee uskonnon perusteella. Hän vakuuttaa, että tulemalla Jerusalemiin homot ja lesbot haluavat tiedottaa, että on olemassa ”vaihtoehtoinen uskonto ja hengellisyys, joka ei perustu ihmispelkoon” (homophobia). Hän kertoo, että tämän vuoden Jerusalem gay-paraati on paljon uskonnollisempi kuin tavalliset gay-paraatit. Yksi kokonainen päivä seitsemästä on omistettu maailmanlaajuiseen uskontojen väliseen tapaamiseen (convocation).

Gay-paraatin järjestäjät ovat myös lähettäneet viestejä osanottajille, ettei säädytön tai provosoiva pukeutuminen ole suositeltavaa, mutta toteavat samalla, etteivät he voi säännöstellä ihmisten pukeutumista tai sen puuttumista.

Gay-paraatin israelilaiset puuhamiehet ja naiset ovat innoissaan, he vakuuttavat, että ”tilaisuuksien jälkeen koko kaupungin elämä on muuttunut, se tulee olemaan erilainen kaupunki.” Hän sanoo, että gay-paraati on suuri lahja Jerusalemin kaupungille, sille tarjottu tilaisuus osoittaa hyväksyvämpää puolta itsestään.

On merkittävää, että gay-paraatiin osallistuu innolla myös juutalaisia rabbeja, joista yksi, Levi Weiman Kelman, esitteli JPostin laajassa artikkelissaan, miksi hän on mukana ja miten gay-paraati on samalla monien Toran kirjojen täyttymys.

Amerikkalainen avoimesti miehen kanssa elävä piispa Gene Robinson (mies) huudahti innoissaan kerran erään tilaisuuden yhteydessä katsellessaan piispojen ja prelaattien erivärisiä kaapuja: ”Tämähän on kuin esimakua taivaasta.” Hän viittasi huudahduksellaan homojen sateenkaaren värisiin lippuihin. Hänen taivaansa on täynnä homoja ja lesboja.

Ehkäpä nämä piispat, papit ja rabbit pyrkivät perustamaan uskonsa uuteen Raamatun ja Toran tulkintaan tähän tapaan: Mooseksen kirjan ”kauhistus Jumalalle” (abomination, 3.Ms.18:22) tarkoittaa uuden tulkinnan mukaan ”ihmisen jumalalle osoitettua kunnioitusta rakastamalla kaikkia samalla tavoin sukupuoleen katsomatta.” Tai roomalaiskirjeen luku: Samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolten kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miehet miesten kanssa, riettautta ja villiintymisessään saaneet itseensä sen palkan, mikä saman piti. (Rm.1:27) Tämä paikka uuden tulkinnan mukaan: ”Miehetkin ovat luonnollisesta yhteyden tarpeestaan ja jumalallisen rakkauden kiihottamina osoittaneet toisilleen kuten naistenkin kanssa rakkautta odottaen saavansa palkkion jumalalta.” Jumalan nimi noissa kuvitelluissa lauseissa pienellä, koska se ei ole Israelin Jumala, vaan uuden maailmanlaajuisen uskonnon jumala, jonka valtakunnassa gay-paraateja pidetään jokaisessa kaupungissa.

KASTEL 21.06.06

Gavriel