ISRAELIN TILANNE 466

ISRAELIN TILANTEEN TARKASTELU on mutkistunut Lähi Idän tilanteen yleisen mutkistumisen myötä tai siitä huolimatta.

Iranin lähes fanaattinen pyrkimys saada ydinvallan asema on aiheuttanut alueen maissa pelkoa kuten aina lähestyttäessä tuntemattomuutta. Uutta tässä on se, etteivät suurimmat pelkääjät ole Israelissa.

Lähi Idän johtavana valtiona on pidetty Egyptiä, jota Israelin poliitikot ja diplomaatit ovat kosiskelleet aina ennen tärkeitä päätöksiä. Oli aika, jolloin Israelin uusi pääministeri teki ensimmäisen valtiovierailunsa Egyptiin, vaikka Yhdysvaltoja kuitenkin pidetään Israelin tärkeimpänä tukijana ja suojelijana.

EGYPTIN ASEMA johtavana arabimaana on viime aikoina saanut vakavia haastajia.

Saudi Arabia katsoi asemansa siinä määrin Iranin toimien uhkaamaksi, että se päätti käyttää valtavien varojensa antamaa valtaa niellä koko olemassaolonsa ajan jatkunut palestiinalaisten hyljeksiminen kuten myös Israelia kohtaan tuntemansa vastenmielisyys. Saudikuninkaan aloitteen takana kutsua keskenään riitelevät palestiinalaiset Mekkaan Pyhän Kaaban varjoon, jonka hän uskoi pakottavan osapuolet sopimaan riitansa, ei suinkaan ollut uuden rakkauden löytyminen, vaan kylmät tosiasiat.

Saudikuningas Abdullah sai vakoilijoittensa kautta tietää, al-Qaida, joka oli vuosia sitten hylännyt hänen mahtavat suojelurahansa ja aloittanut terroristihyökkäykset maan öljyteollisuutta vastaan, oli nyt työntämässä solujaan Siinaille Egyptin puolelle ja sieltä edelleen Gazan alueelle. Eikä siinä kaikki, Gazassa toimi ennestään puolisen tusinaa terrorijärjestöjä, mutta nyt niitten rinnalle pyrkii Iranin rahoittama ja kouluttama Hizbullah, joka tarjosi paikallisille terrorijärjestöille koulutus- ja rahallisen tuen lisäksi tieto-taitoa niiden rakettiohjelmien kehittämiseksi. Al-Qaidan uskotaan toimivan toisten terrorijärjestöjen kautta.

Hizbullahin Libanonin sota II:n aikana käyttämää varustautumis-taktiikkaa sovelletaan nyt Gazan alueelle. Molemmat pääpuolueet ja terrorijärjestöt Fatah ja Hamas ovat kiireellä rakentamassa sotilaallisia yksiköitään. Hamas kouluttaa omiaan Iranissa, Libanonissa ja Syyriassa. Palestiinalaiset kehuvat itse, että Siinain alue sopii mainiosti koulutusalueeksi. Siellä on laajoja alueita, joita paikalliset beduiiniheimot asuttavat ja joita he ovat linnoittaneet, luultavasti al-Qaidan ohjauksessa, joka on myös aseistanut heidät. Näillä beduiiniheimoilla on hyvin rajoitetusti työmahdollisuuksia, jos ne ovat yleensäkään innostuneet ammateista, joita ne pitävät aidon beduiinin arvoa alentavina. Al-Qaidan tarjoamat aseitten, räjähteitten ja ihmisten salakuljetus sopii heille kuin hansikas käteen, sillä salakuljetus ja ryöstöoperaatiot ovat perinteisiä beduiinien tapoja hankkia elantonsa. Al-Qaida maksaa lisäksi hyvin, eikä kukaan kysele perään.

Hamasin ”toimenpidejoukot”, kuten sen perustamia n. 6000 miehen vahvuisia mutta kaksinkertaiseksi kasvatettavia sotilaallisesti järjestettyjä yksiköitä kutsutaan, ovat tiiviin koulutus- ja harjoitus ohjelmansa lomassa rakentamassa bunkkeriverkostoa sekä Gazan ja Egyptin väliselle kaistalle, jota israelilaiset kutsuvat Philadelphia-käytäväksi, että Israelin ja Gazan väliselle raja-alueelle. Nämä bunkkerit rakennetaan Hizbullahin Libanonin sota II:n antamien opetusten mukaan, ja ne varustetaan aseilla ja kuivamuonalla pitkäaikaistakin oleskelua varten esim. sotatilanteessa IDF:n kanssa. Hamas käyttää linnoittamiseen Israelin hylkäämien siirtokuntien tuhottujen rakennusten kivi- ja betonilohkareita. Näin tämäkin kiistakapula, mitä tehdä sinne jääneille rakennusjätteille pitää tehdä, saa luonnollisen ratkaisunsa.

HAMAS SAA ASEENSA beduiineilta, jotka salakuljettavat niitä Siinailta.

FatAhin aseistajina ja kouluttajina toimivat länsivallat. Vain muutama viikko sitten USA toimitti Fatahille 6000 automaattikivääriä, miljoonan verran ammuksia ja lippaita aseisiin. Lisäksi länsimaat ovat toimittaneet Fatahille miehistönkuljetusautoja (APV) ja kaikenlaista sota-tarvikemateriaalia. Tämä kaikki on tapahtunut Israelin tieten ja avustuksella. IDF on jopa asettanut aseellisen saattueen toimitusten tapahtuessa Israelin alueen kautta. Ja mikä kaikkein oudointa, PA:n puheenjohtaja, joka johtaa sekä Fatahin että PLO:n toimia, aivan avoimesti vakuuttaa, ettei näitä aseita nosteta toista palestiinalaista vastaan, ne on tarkoitus käyttää ”israelilaista miehittäjää” vastaan. Abbas julisti tätä sanomaa Ramallahissa julkisessa puheessaan jokin aika sitten. Samaan aikaan Israel ylistää Abbasia maltilliseksi rauhan mieheksi, jonka kanssa voidaan neuvotella rauhasta. Tämän aatteen mukaisesti länsivallat siirtävät palestiinalaisten kipeästi kaipaamia varoja Abbasille, jonka kuvitellaan ja uskotellaan olevan vapaa korruptiosta, eivätkä hänelle toimitetut varat joudu Hamasin käsiin. Hamas on kuitenkin löytänyt omia rahoituslähteitään Iranista ja muistakin muslimimaista.

Kuin kruunuksi Abbasin luotettavuudesta Israelin media kertoo Abbasin valehdelleen Israelin diplomaateille kolme kertaa. Länsivaltojen avustukset ovat kuitenkin lähes kaksinkertaistuneet viime vuodesta epäilyksistä huolimatta. Täplänsä muuttava leopardi on peto senkin jälkeen, joskin vaikeammin tunnistettavissa.

LIBANONIN JATKUVA epävarmuus on toinen saudeja häiritsevä tekijä. He näkevät Iranin vaikutusvallan kasvavan siella ja pelkäävät kiihko-islamilaisen Iranin tukeman hallinnon saavan otteen Libanonista. Hizbullah on avoimesti haastanut Libanonin valtaa pitävän laillisen hallituksen antamalla sille uhkavaatimuksen suostua Hizbullahin ministeriluvun lisäämiseen kolmannekseen hallituksessa, joka antaisi sille mahdollisuuden kaataa vedolla sille vastenmieliset hallituksen päätökset.

IRAKIN TILANTEEN kehittyminen entistäkin hallitsemattomammaksi aiheuttaa kuitenkin saudeille suurinta huolta. Saudi Arabialla on pitkä yhteinen raja Irakin kanssa, ja jos sinne muodostetaan islamilaisen vallankumouksen mukainen kiihkoislamilainen hallitus, Iranin kasvava vaikutus voi levitä Saudi Arabiaan, sen Persianlahden rannikolla asuvien shia-muslimien pariin ja aiheuttaa häiriöitä sen siellä sijaitseville öljykentille. Saudi Arabialla on kaikki syyt olla huolissaan.

IRAN on systemaattisesti rakentanut omaa aseteollisuuttaan islamilaisen vallankumouksen ajoista lähtien 1990 alkaen ja hankkinut tieto-taitoa mailta, joitten kanssa se on säilyttänyt hyvät kauppasuhteet.

USA on syrjinyt Irania siitä lähtien, kun Reza Pahlavin hallitus kaatui vallankumouksessa, mutta tyhjiön ovat täyttäneet Venäjä, Kiina, Pohjois-Korea ja Pakistan.

VENÄJÄ toimittaa Iranille huippunykyaikaisia aseita Kiinan ohella, Pakistan antoi Iranille ohjeet ydinpommin rakentamiseksi, ja Venäjä rakentaa Iranin ydinlaitoksia. Kiina, Pohjois-Korea ja Pakistan ovat avustaneet Iranin ohjusteollisuutta. Iranin viimeiset ohjukset uhkaavat jo useimpia Länsi-Euroopan maita.

Tällaiset kiinteät kauppasuhteet ovat vaikuttaneet Kiinan ja Venäjän suhtautumiseen torjuvasti YK:n turvallisuusneuvoston Iranille asettamiin kaupparajoitteisiin.

USA:N IRAKIN SOTA, johon Iran on kasvavassa määrin pystynyt vaikuttamaan tarjoamalla ehtymättömät varastot itsemurhapommittajia, gerillataistelijoita, koulutusta ja rahallista tukea, on hälyttävässä määrin alkanut muistuttaa Vietnamin sodan loppukuukausia, jolloin USA:n armeijan suurin huoli oli, miten irrottautua maasta kasvojaan menettämättä.

Iranin ydinaseen valmistamissuunnitelmien estäminen vaikka sotilaallisesti on jäänyt pahasti Irakin ja Afganistanin tilanteen jalkoihin. Iranin johto uskaltaakin avoimesti julistaa maailmalle, ettei USA pysty käymään kolmatta sotaa. USA:n suurin este lienee kuitenkin kasvava kotimainen vastustus jatkaa sotimista kaukana omasta maasta vieraissa olosuhteissa saamatta mitään vastalahjaksi.

Kuin näytteeksi mahtavuudestaan USA on keskittänyt Persianlahdelle suuren määrän sota-aluksiaan, lentotukialuksia, hävittäjiä, risteilijöitä ja sukellusveneitä, joissa on kymmeniä tuhansia sotilaita, sekä vahvistanut lähialueen arabimaissa olevia sotilastukikohtiaan.

NÄILLÄ USA:n toimilla on useita päämääriä. Ennen kaikkea ne ovat pelotteeksi Iranille, mitä voi tapahtua, jos Iran ei taivu ydinasekiistassaan. Toiseksi ne ovat varmistamassa, ettei USA:n joukot Irakissa joudu arvaamattoman hyökkäyksen kohteiksi. Kolmas päämäärä on Saudi Arabian öljyn jalostuslaitteitten suojaaminen Persianlahden rannalla. Tarkoituksena on turvata Saudien öljyntuotanto siinäkin tilanteessa, että Iran supistaa omaansa tai pyrkii estämään öljynkuljetukset Hormusan salmen kautta maailmalle.

USA SUUNNITTELEE rakentavansa ohjusten torjuntaan tarkoitettuja tutkavalvonta- ja ohjusasemia Eurooppaan entisen Neuvostoliiton alaisiin maihin. Venäjä on reagoinut kiivaasti USA:n suunnitelmia vastaan, joiden se pelkää suuntautuvan ennen kaikkea Venäjää vastaan, vaikka USA vakuuttaa, että uhkaa odotetaan Iranista. Venäjän presidentti Putin vastusti kiivaasti USA:n tapaa levittää vaikutusvaltaansa kauas omien rajojensa ulkopuolelle. Venäläinen kenraaliluutnantti Igor Khvorov, joka johtaa Venäjän strategisia ilmavoimia, kertoi medialla, että USA:n suunnittelemat ohjusasemat Puolassa ja Czeckissä ovat helppo kohde venäläisille lentovoimille. Hän totesi, että tällaiset ohjusasemat ovat heikosti suojattuja ja sen torjunta- ja valvontalaitteita voidaan helposti häiritä ja tehdä tehottomiksi. Venäjän mahdollisuudet asevoimiensa uudistamisesta ja kehittämisestä ovat parantuneet huomattavasti öljyn hinnan nousun myötä. Seuraavan kahdeksan vuoden aikana Venäjä lisää varoja asevoimiensa kehittämiseen 190 miljardia USD.

VENÄJÄN ASEVOIMIEN KOMENTAJA KENRAALI Yuri Baluyevsky totesi viime kuussa, että USA:n taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen vaikutusvallan kasvu Venäjän perinteisille vaikutusalueille on Venäjälle suurempi uhka kuin kylmä sota aikoinaan, ja että tämä tulee huomioida sotastrategiassa.

OLMERTIN EVAKUOIMISSUUNNITELMA muistuttaa kertomusta pilaantuneesta kanasta, kertoo Uri Orbach. Kylän kitupiikin vaimo aikoi heittää roskiin pilaantuneen kanan, mutta kitupiikki sanoi: Ei, annetaan se kylänköyhälle, kuten tehtiinkin. Kylänköyhä tuli sairaaksi, ja kipupiikki kävi häntä tervehtimässä. Kylänköyhä kuoli ja kitupiikki vaimoineen meni hautajaisiin. Lisäksi he kävivät lohduttamassa leskeä. Vaimon toruessa kitupiikkiä tämä totesi: ”Mutta mehän saimme sen vuoksi tehdä monta hyvää työtä (mitzvah): antaa köyhälle, käydä katsomassa sairasta, ottaa osaa hautajaisiin ja vielä lohduttaa leskeä”.

Orbach toteaa, että samoin Olmert käyttää evakuointia moneen tarkoitukseen: pystyi saamaan Labourin hallitukseen; pysyttämään siellä vielä sen kuoltuakin; ja sanoutumalla siitä irti, koska se aiheutti sodan pohjoisessa ja etelässä, saamaan Israel Beiteinun hallitukseen. Nyt Olmert voi lohduttaa vasemmistoa evakuoinnin kuolemasta. (www.ynetnews.com)

Olmertin ja Peretzin poliittinen ura on nyt lopussa, ellei Olmert vedä hatusta uutta ”pilaantunutta kanaa”, josta koko kansa on tullut sairaaksi. Sellainen voi olla muhimassa Olmertin kiiltävän kaljun alla: Hän alkaa oudosti kiitellä saudien rauhansuunnitelmaa, jota hän kehuu realistiseksi. Siihen kuuluu muitten ohessa pakolaisten paluuoikeus asuinsijoilleen, jota myös YK:n valiokunta vaatii omassa lausunnossaan.

Israelin sotilaallinen isku Iranin ydinlaitteita vastaan tuntuu tämän hallituksen aikana toivottomalta.

ISRAELIN AINOA MAALLINEN TOIVO näissä oloissa on uudet pikaiset vaalit ja uusi hallitus uusine ministereineen, kuten kansan valtaenemmistö gallupien mukaan toivookin.

KASTEL 11.03.07 Gavriel