Make your own free website on Tripod.com

ISRAELIN TILANNE NO 441

DUBAIN SATAMAKAUPPA

                     

Bushin hallitus oli kaikessa hiljaisuudessa valmistellut ja allekirjoitusta vaille sopinut DPW;n  (Dubai Port World ) kanssa 6.8 miljardin USD kaupasta, jonka mukaan DPW saisi valvontaansa ja hoitaakseen kuuden USA:n länsirannikon tärkeimmän ja lisäksi 15 vähemmän tärkeän merisataman.

USA:n kansa samoin kuin monet korkeat päättäjät ja virkamiehet jopa presidentti Bushin omassa Republikaani-puolueessa osoittivat ärtynyttä ja epäuskoista vastustusta saatuaan tietää kaupasta.

Miksi USA on antamassa tärkeimpien satamiensa valvonnan dubailaiselle arabifirmalle, johon vähän aiemmin  al-Qaidan julkisesti todettiin soluttautuneen?

Israelia ja israelilaisia on samalla tavalla ihmetyttänyt, miksi israelilainen merenkulkufirma ZIM samalla tavoin julkisesti asettuu tukemaan DPW:n miljardikauppaa.

Israelissa on suurin otsikoin todettu, että DPW boikotoi israelilaisia tuotteita ja tuotteita, joissa on Israelissa valmistettuja osia.

Israelilaisen merenkulkufirman Israel Shipping Line (ZIM) laivat joutuvat purjehtiessaan Dubain satamaan vaihtamaan lippunsa jonkin toisen maan lippuun.

 

Caroline B Glick tutkii kauppaa Jpostin artikkelissaan 10.03.06 otsikolla Kadima vs. Israel.

Poimin hänen artikkelistaan muutamia tärkeimpiä kohtia omin lisäyksin.

Glick toteaa, että suoritetun gallupin mukaan 63 % amerikkalaisista vastustaa kauppaa ja vain 17 % puoltaa sitä. Mutta presidentti Bush on päättänyt taistella kaupasta viimeiseen asti. Hän on uhannut käyttää veto-oikeuttaan, jos kongressi päättää hylätä kaupan ja estää sen toteutumisen.

USA:n turvallisuusjärjestö CFIUS on velvollinen tutkimaan, ovatko USA:n markkinoilla toimivat järjestöt vaaraksi USA:n turvallisuudelle. Glick toteaa, että Washingtonin turvallisuuspolitiikan keskuksen presidentin Frank Gaffneyn mukaan CFIUS harvoin suorittaa tarkkoja tutkimuksia vieraista yhtiöistä USA:ssa.

Sen suorittamasta 1600:sta tarkastuksesta vain 26:lle tehtiin täydellinen tarkastus, ja ne päätettiin tehdä muutama päivä sen jälkeen, kun se oli hyväksynyt DPW:n kaupan.

Yksi näistä tarkoista tutkimuksista koskee ATK-järjestelmien suojaamiseen erikoistunut israelilainen yhtiö Check Point, joka pyrkii ostamaan pienemmän alalla toimivan amerikkalaisen yhtiön Sourcefire. Tämä kauppa olisi arvoltaan 225 miljoonaa USD. Glick mainitsee, että uutistoimisto AP ihmettelee, miten USA:n hallitus valitsee muutamat sopimukset ja antaa niiden toteutua, mutta pidättelee toisia vetoamalla turvallisuusriskiin.

Sourcefiren kauppa nostettiin erikoistutkimuksiin siksi, että Pentacon ja FBI:n agentit vastustavat sitä.

He pelkäävät soluttautumista USA:n armeijan ja tiedustelun tietokantaan, joiden suojana on käytetty Sourcefiren ohjelmia.

Glick toteaa, että samoin kuin Amerikan kansan DPW:n hylkäävässä reaktiossa paljastuu USA:n kansan asenne arabeihin, Sourcefiren kaupassa paljastuu USA:n hallituksen asenne Israeliin ja arabeihin.

 

Glick toteaa, että DPW:n kaupassa oli kysymys suurista taloudellisista arvoista, mikä on paljastunut Amerikan median suorittamien tutkimusten tuloksena. Sen mukaan USA:n hallituksen korkeilla virkamiehillä, mukana valtiovarainministeriön sihteeri John Snow, on laajoja liikesuhteita DPW:n kanssa.

Bush on ehkä aivan oikein varoittanut, että kaupan purkaminen, mikä nyt näyttää toteutuvan DPW:n vetäessä tarjouksensa pois, vaarantaa suhteita arabimaihin ja niiden osuutta taistelussa terrorismia vastaan.

Dubai peruutti sovitetut vapaakauppaneuvottelut USA:n kanssa.

 

Mutta miten israelilainen merenkulkuyhtiö ZIM liittyy tähän asiaan?

Tämä on Glickin artikkelin jälkimmäisen osan teemana.

Hän lähtee siitä, että ZIM pantiin asialle hyvien suhteitten vahvistamiseksi Bushin hallituksen kanssa.

Ariel Sharon kehui pääministerinä ollessaan hänen ja Bushin välisistä hyvistä suhteista. Mutta Glick vihjaa artikkelissaan, että ne perustuivat enemmän Sharonin kuvitelmaan ja mielistelyyn kuin USA:n hallituksen aitoon arvonantoon Israelin hallitusta kohtaan.

Sharonin  roolihahmoa jäljittelevä vt. Pääministeri Ehud Olmert jatkaa hänen aloittamaansa esikuvaa.

Sen ideologian mukaan Israelin tulee esittää haavoittuvaa ja heikkoa saadakseen USA:n hallituksen myötätunnon puolelleen. Siksi Sharon tyhjensi Gazan alueen ja Samarian neljä kylää juutalaisista.

Glick tyrmää tämän nöyristelypolitiikan. Hän toteaa, että jos Israel esiintyy todellisten kykyjensä mukaan  vahvana ja päättäväisenä, sillä on Amerikan kansan tuki takanaan, aivan kuin Amerikan kansa nousi vastustamaan DPW:n satamakauppaa hallituksensa painostuksesta huolimatta.

Glick toteaa, että tuosta ”heikko Israel” ideologiasta johtuen Israel antoi USA:lle oikeuden valvoa kakkia sen asekauppoja, vaikka USA on monella aloilla sen pahin kilpailija.

Tästä samasta virheellisestä ajattelusta johtuen Olmert esittelee tulevan hallituksensa ohjelmaa, johon kuuluu jatkuvien alueluovutusten aloittaminen heti, kun  vaalit on pidetty ja hänen johtamansa hallitus muodostettu. Olmert laskee, että tyhjentämällä suurimman osan Juudeasta ja Samariasta hän saa USA:n hallituksen jatkuvan hyväksymisen ja tuen taakseen. Koska Hamasin johtaman hallituksen kanssa ei voi  neuvotella, hän kuvittelee tällä tavoin voivansa määritellä Israelin lopulliset rajat hallituskautensa neljän vuoden aikana, päättelee Glick.

Bushin hallitus on hyvin tietoinen Olmertin suunnitelmista ja se Glickin mukaan avoimesti ja hyökkäävästi tukee Olmertin ja Kadiman valintaa Israelin johtoon. Hän myös toteaa, että tämä politiikka vahvistaa Hamasin asemaa ja vaarantaa Israelin turvallisuuden.

Caroline B Glick pitää tärkeämpänä Israelin kansalle voittaa USA:n kansan luottamus ja saada se siten tukemaan taisteluaan olemassa olostaan Lähi Idässä eikä mielistelemällä USA:n hallitusta.

 

ALABAMAN KIRKKOPALOT

Lehdistössä on esitetty arvioita, miksi 9 kirkkoa poltettiin Alabamassa USA:ssa yksi toisensa jälkeen.

Viranomaiset pidättivät kolme opiskelijaa, jotka ovat tiettävästi tunnustaneet osallisuutensa. He ovat hyvistä kodeista ja menestyivät opinnoissaan.

Tapausta seuraavat artikkelit ovat kertoneet viranomaisten vakuuttaneen, ettei kirkkojen polttamisella ollut mitään yhteyttä rotuvihaan tai uskontoon.

Nuorukaiset, jotka ovat 20 ikävuoden kahden puolen, ovat samoin artikkeleiden mukaan vakuutelleet, että ensimmäinen kirkko poltettiin huvin vuoksi, mutta sitten se ryöstäytyi käsistä, ja loput poltettiin viranomaisten tutkimusten harhauttamiseksi.

www.worldnetdaily.com paljastaa artikkelissaan 12.03.06, ettei asia ollut aivan niin yksioikoinen.

Nuorukaiset olivat sotkeutuneet okkultismiin ja saatanan palvontaan. He ovat kertoneet viranomaisille sopineensa ennen ensimmäistä tuhopolttoa, että ”sanoudutaan irti kaikesta moralismista, mitä vanhempamme, omaisemme ja Jeesus Kristus meille on opettanut.”

Kaikkiaan yhdeksän kirkkoa ehdittiin polttaa, ennen kuin viranomaiset pystyivät pidättämään niihin (heidän oman tunnustuksensa mukaan) osallistuneet nuoret.

 

KASTEL 12.03.06

Gabriel