Make your own free website on Tripod.com

KESKIVIIKKO 14.06.06

1.        IAF ISKUSSA KUOLI 11

IAF:n helikopteri ampui ohjuksen tiistaina autoon, joka kuljetti Katjusha Grad-tyypin raketteja ja Jihadin laukaisumiehistöä ampumapaikkaansa Gazan kaupungin pohjoislaidalla Salah a-Din kadulla. Ohjus ei osunut maaliinsa, mutta auto osui kadun reunakiviin pysähtyen siihen. Helikopterista ammuttiin toinen ohjus, mutta auton ympärille ehti kokoontua kansaa ennen ohjuksen osumista. Toinen ohjus ilmeisesti sytytti autossa olleen Katjushat, mikä selittää räjähdyksen voimakkuuden. Kuolleiden joukossa oli kolme Jihadin terroristia, yksi heistä Hamoud Wadiya, Jihadin tärkeimpiä raketintuntijoita, sekä kaksi lasta. Lisäksi 20 ihmistä haavoittui räjähdyksessä. Osa kuolleista ja haavoittuneista oli räjähdyksen sattuessa joko viereisen talon sisällä tai sen sisäänkäynnin edessä.

Mahmoud Abbas valitti median edustajille, että Israel haluaa ajaa palestiinalaiset pois alueiltaan. Hän kutsui Gazan hiekkarannan murhenäytelmää ja Gazan ohjusiskuja ”valtion harjoittamaksi terrorismiksi”.

2.        GAZAN HIEKKARANNAN POMMI

IDF sanoo saaneensa kylliksi näyttöä, ettei räjähdys, joka surmasi seitsemän ihmistä Gazan hiekkarannalla perjantaina, johtunut IDF:n tykistön tai laivaston ampumasta tykinammuksesta. Syitä siihen on useita:

- Räjähdyskraatteri ei ole tarpeeksi syvä tykinammuksen aiheuttamaksi.

- Haavoittuneesta poistettu sirpale ei ole Israelin tykinammuksesta.

- Laivasto ampui viimeisen ammuksensa neljä tuntia ennen räjähdystä.

- Palestiinalaiset keräsivät kiireesti kaikki räjähdysjäljet paikalta eivätkä suostuneet yhteistoimintaan.

IDF valittaa tapausta mutta ei näe mitään syytä anteeksipyynnön esittämiseen.

3.        OLMERT EUROOPASSA

Pääministeri Ehud Olmert jatkoi virallista kiertuettaan Englannista Ranskaan.

Hänen toivomaansa tukea yksipuoliseen suunnitelmaansa juutalaisten karkottamiseksi Juudean ja Samarian sydänmaista hän ei saanut Englannin pääministeri Blairiltä, joka on neuvotteluratkaisun kannalla.

Olmert kuitenkin ennakoi ennen tapaamistaan Ranskan presidentti Jacques Chiracin kanssa eilen, että hän saa kuulevamman korvan Ranskasta ja että hän saa sieltä kumppanin suunnitelmalleen.

Olmert kertoi Lontoossa, ettei Israel koskaan suostu vetäytymään 1949 aselepolinjoille, koska ne eivät ole puolustettavissa. Mutta hän sanoi suunnitelmastaan jotakin, mikä herättää pahoja aavistuksia israelilaisissa:

”Tässä ei ollut mitään sionistista järkeilyä, kuten jotkut voisivat väittää. Tässä on kunniallinen, todellinen halu minun puoleltani antaa paljon saamatta juuri mitään vastapuolelta. Tämä tullaan suorittamaan sen jälkeen, kun rehellinen, todellinen diplomaattinen prosessi on käyty loppuun.”

Olmertin lausunto herättää muutamia huomioita.

-          Olmert esittää päätöksensä Minä-muodossa: minä olen päättänyt antaa, minä olen Israel. Olmert myös tunnusti: Minä olen antanut 375 kivääriä ammuksineen Jordaniasta Abbasin henkivartio-kaartille. Täten hän tunnusti sekoittuneensa palestiinalaisten sisäiseen aseelliseen kamppailuun.

-          Olmert kertoi Blairille antavansa palestiinalaisille 90 % Juudeasta ja Samariasta, joko sopimuksen kanssa tai ilman. Hän ei odota saavansa mitään myönnytyksiä palestiinalaisilta.

-          Olmert tunnustaa, että hänen päätöksensä lähtevät puhtaasti ei-uskonnolliselta pohjalta. Tämä tulee varmasti herättämään kärkevää arvostelua tahoilta, joille sionismin asia on tärkeä. Tosin sionismia harrastivat myös vasemmistolaiset piirit (Labour-sionismi), mikä lienee lähellä Olmertin sionismia.

Ranskan ulkoministeriö julkaisi oman lausuntonsa Gazan viimeisistä verisistä räjähdyksistä, jossa sanotaan:

”Ranskan ulkoministeriö tutkii Israelin pommitusta Gazan kaistan hiekkarannalla, mikä luonteeltaan suhteettomana surmasi useita siviilejä ja haavoitti useita muita.”

Israelin lähetystö Ranskassa sanoo, ettei Israel vaadi Ranskalta anteeksipyyntöä, vaikka puolustusministeri Peretz esitti todistuksia, ettei Israel aiheuttanut räjähdyksiä. Sen sijaan Olmert pyrkii selvittämään jatkuvan rakettitulen todellisuutta Israelia kohti, ja että IDF tulee vastaamaan siihen pyrkien minimoimaan siviiliuhrit, vaikka palestiinalaiset puolestaan käyttäytyvät päinvastoin. ”Vaikka itkemme jokaista siviiliuhria, meidän on puolustettava itseämme.” Olmert tähdensi omana kantanaan, että jos PA:n hallitus tunnustaa sille asetetut kolme vaatimusta, Israelille on samantekevää, kuka PA:n hallitusta johtaa.

4.        GABRIELIN ONGELMA

Mooseksen toisessa kirjassa on lause: ”Jumalaa älä herjaa ja kansasi ruhtinasta älä kiroa.”

(2.Ms22:28; APT23:5) Gabriel ei kiroa Israelin kansan johtoa, vaikka siten voisi väittääkin joittenkin raporttien perusteella. Asennetta siihen kuvaa Nummisuutarin Eskon kosioretkensä yhteydessä riimittelemä viisaus: ”Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira.”  Ei koiranhaukunta ole Israelissa kielletty, mutta sietää silti katsoa, mitä ja mille suunnalle haukkuu. Tästä muutama huomio:

-          On muutamia aiheita, joitten ”haukkumista” on syytä varoa tai välttää. Juutalaisten massakarkotus kodeistaan on yksi niistä, poliisin ja IDF:n toimien julkinen arvostelu on toinen.

-          Israelin johdon syyttäminen tyhmyydestä suomalaisille lukijoille ei ehkä ole oikea kohde. Toisaalta uskon suurimman osan lukijoista olevan Israelin ystäviä, joitten ystävyys kestää myös totuuden esittämistä, eikä Israelille kriittisesti suhtautuvillekaan ole pahitteeksi perustaa arvosteluaan tosiasioille eikä kuvitelluille ja vääristellyille tiedoille. Asiallinen ja rakentava arvostelu on tervetullut. Havaittujen epäkohtien tulisi aktivoida Israelin ystäviä rukoilemaan tuon kansan puolesta entistä hartaammin, nyt todellisiin asioihin nojautuen.

-          Jumala valitsi juutalaisen kansan omaksi pappiskansakseen, ei sen erinomaisuuden, suuren koon tai rakastettavuuden vuoksi. Päinvastoin, Jumala itse kuvaa sitä uppiniskaiseksi, kopeaksi ja ylpeäksi, joka aina kapinoi Jumalan valintaa vastaan haluten ”olla kuten kaikki muutkin kansat”. Mutta Jumala teki valintansa kysymättä kenenkään neuvoa tai lupaa, edes juutalaisilta itseltään.

-          Lisäksi juutalaisilla näyttää olevan kyky tehdä itsensä mahdollisimman vaikeaksi rakastaa.

-          Kaikesta tästä huolimatta Jumala siunaa sitä, joka siunaa Israelia ja kiroaa sen, joka kiroaa Israelia.

5.        POLIISI VANGITSI 7 ZADAN SURMANNUTTA ARABIA

Poliisi ilmoitti tiistaiaamuna vanginneensa seitsemän arabia Shfaranin kaupungista. He mukiloivat kuoliaaksi elokuussa 2005 juutalaisen Eden Natan Zadan, josta JPostin kolumnisti Rebecca Anna Stoh käyttää termiä ”juutalainen terroristi”, sen jälkeen kun tämä oli bussissa Shfaramin lähellä ampunut kuoliaaksi neljä arabia ja haavoittanut 17 muuta. Poliisi kertoo, että se aikoo syyttää epäiltyjä, joista kolme on muslimia, kolme druuseja ja yksi kristitty, ja joilla on rikollinen tausta. Zada oli pukeutunut ampumishetkellä IDF:n asepukuun ja hänellä oli M-16 kivääri, jolla hän ampui villisti ympärilleen. Tilanteeseen liittyy viisi poliisia, joitten kerrotaan yrittäneen hillitä raivostunutta väkijoukkoa, joka metallinkappaleita ja pulloja heitellen ryntäsi bussiin. Pohjoisen alueen poliisipäällikkö kiittää poliisien maltillista käyttäytymistä estäessään vielä suuremman katastrofin. Tilannetta tutkinut seurantakomitea suositteli, ettei poliisi syyttäisi Zadan surmaamiseen osallistuneita, koska he toimivat itsepuolustukseksi. Asiaa mutkistaa se, kuten valokuvien perusteella voidaan todeta, että Zada surmattiin sen jälkeen, kun hänet oli pidätetty ja varustettu käsiraudoin.

Arabikansanedustajat ovat raivoisasti vastustaneet Zadan surmaamiseen osallistuneitten pidättämistä  esittäen, että itsepuolustus on kansalaisen oikeus. Lakia ei voi kuitenkaan ottaa omiin käsiinsä.

6.        YIGAL AMIR VOI SIITTÄÄ LAPSEN

Israelissa on kuukausikaupalla keskusteltu ja tehty oikeuden päätöksiä puolesta ja vastaan, onko Yitzhak Rabinin murhasta elinkautiseen tuomitulla Yigal Amirilla oikeus saada lapsi vaimonsa Larissa Trimboblerin kanssa. Korkein oikeus antoi jo siihen luvan jokin aika sitten ja se vahvistettiin kahden valituksen käsittelyn yhteydessä tiistaina. He menivät naimisiin varsin epätavallisissa olosuhteissa. He eivät ole saaneet olla kahdestaan missään vaiheessa, ja lupa annettiin lapsen siittämiseksi koeputkihedelmöityksellä. Amir yritti jo kerran saada siemennestettään salakuljetettua sellistään, mutta koska jokaista hänen liikettään valvotaan kameroitten avustuksella, yritys paljastui ja rangaistukseksi toimenpidettä siirrettiin eteenpäin.

Tilannetta vatvotaan joka suuntaan. Joittenkin mielestä Amirin tapaus poikkeaa muista siinä, että hän murhasi Israelin pääministerin. Toisaalta kysellään, miten neljän israelilaisen murhasta neljään elinkautiseen tuomittu Barghouti voi vapaasti tavata vaimoaan ja ottaa vastaan vieraita, jopa osallistua poliittiseen elämään, kuten ”vankien suunnitelma” osoittaa? Hänkin on turvallisuusvanki.

Mutta onko jonkun veri arvokkaampi kuin jonkun toisen? kysellään.