ELÄMÄN TIE

1. ELÄMÄN PUU

Ja Herra Jumala istutti paratiisin Edeniin, itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka Hän oli tehnyt. Ja herra kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä, ja elämän puun keskelle paratiisia, niin myös hyvän ja pahan tiedon puun. (1-Ms.2:8-9)

Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Edenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä. Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: ”Syö vapaasti kaikista muista puista, mutta hyvän ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.” (1.Ms.2:15-17)

Raamatun tutkijat ovat arvailleet, missä Edenin paratiisi (puutarha) mahtoi sijaita. Raamatun tekstit kuvailevat useita paikkoja, jokia ja muita, sekä niistä paikoista löydettäviä kallisarvoisia mineraaleja, joitten perusteella on pyritty paikallistamaan paratiisin paikka. (1.Ms.2:8-14)

Erään arvion mukaan se olisi sijainnut Egyptin ja Etiopian välisillä alueilla Niilin rannoilla. Äskettäin tehdyn tutkimuksen mukaan Egyptin neljä suurinta pyramidia olisi rakennettu ennen vedenpaisumista, sillä niissä on havaittavissa vedenpinnan rajat, eikä niissä ole yhdenkään faraon nimeä, kuten kaikissa muissa.

Mikäli Mooseksen kirjan teksti etenee aikajärjestyksessä, Jumala ”rakensi” Evan sen jälkeen, kun Hän oli istuttanut paratiisin ja asettanut Adamin sinne asumaan eläinten kanssa. Siten Eva ei ollut kuulemassa Jumalan käskyä Adamille, ettei hyvän ja pahan tiedon puusta saanut syödä. Eva kuitenkin tiesi sen.

Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt, ja se sanoi vaimolle:

”Onko Jumala todellakin sanonut: Älkää syökö kaikista paratiisin puista?” Niin vaimo vastasi

käärmeelle: ”Me saamme syödä muitten puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä,

joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: ”Älkää siitä syökö älkääkä koskeko siihen, ettette

kuolisi.” Niin käärme sanoi vaimolle: ”Ette suinkaan kuole, vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona

te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette olemaan niin kuin Jumala tietämään hyvän ja

pahan. Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu

antamaan ymmärrystä, ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen

kanssaan ja häkin söi. Silloin avautuivat heidän molempien silmät, ja he huomasivat olevansa alasti, ja

he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät niistä itselleen vyöverhot. (1.Ms.3:1-7)

Edellisestä tekstistä voimme päätellä monia asioita elämästä Edenin puutarhassa.

Adamin ei tarvinnut tehdä työtä elääkseen, kaikkea ravintoa oli yllin kyllin puutarhan kasveissa ja puissa, mutta hänelle annettiin tehtäväksi viljellä ja varjella sitä, edes aikansa kuluksi.

Puutarha oli ihana, se oli täynnä puita ja kasveja ja myös eläimiä, joille Adam antoi nimet.

Tekstin mukaan ainakin käärme, joka ei vielä ryöminyt maata pitkin, pystyi puhumaan ihmisen kanssa.

Kaiken kruunuksi: Herra Jumala itse vieraili puutarhassa, ja ihminen pystyi keskustelemaan Hänen kanssaan kasvoista kasvoihin, ilman kuolemaa. (Tuom.13:19-22)

Puutarhan keskellä oli elämän puu, josta heillä oli lupa syödä ennen lankeemustaan syntiin, mutta he ilmeisesti eivät syöneet siitä.

Eva vastasi käärmeen kysymykseen kiellosta aivan oikein, mutta lisäsi käskyn olla koskematta siihen. Tämä voi viitata siihen, että Adam kertoi hänelle kiellosta, se oli toisen käden tietoa.

Adamille annettiin tehtäväksi viljellä ja varjella paratiisia, mikä vihjaa vastustajan läsnäolosta. Puutarhan heprealainen nimi ”gan” tarkoittaa aidattua aluetta.

Adam ja Eva kuulivat Jumalan käyskentelevän puutarhassa illan viileydessä, ja he piiloutuivat tietäen olevansa alasti. Ja Herra Jumala kutsui Adamia: ”Missä olet?” Adam vastasi siihen, että hän kuuli Jumalan askeleet puutarhassa ja tietäessään olevansa alasti hän pelkäsi ja piiloutui.

Silloin Herra Jumala antoi Adamille ensimmäisen läksytyksen: ” Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta, josta Minä kielsin sinua syömästä?”

Adam puolustautui vetoamalla, että se oli Jumalan hänelle antama vaimo, joka vietteli hänet.

Adamin elämään oli tullut syyllisyyden lisäksi syytteleminen: ”Ei se ollut minun vikani, tuo toinen on syyllinen.” Eva puolestaan puolustautuu vetoamalla, että käärme petti hänet.

Herra Jumala kirosi käärmeen kulkemaan aina maata pitkin ryömien.

Adamille annettiin tehtäväksi omalla työllään hankkia elantonsa itselleen ja vaimolleen orjantappuroita ja ohdakkeita kasvavasta maasta, joka kirottiin Adamin synnin vuoksi.

Evan raskauden vaivat tulivat olemaan suuret ja synnytykset kivuliaita.

Eva tulisi olemaan miehensä tahdon alla, mutta ”mieheen on sinun halusi oleva”.

Ihmisen elämään tuli oleellisena osana himo omistaa.

Paratiisin rauha ja onni oli nyt rikottu pysyvästi, eikä ihminen voinut enää asua siellä. Hänet karkotettiin Edenin paratiisista. Jumala itse puki Adamin ja Evan. Alkukieli ei kerro, miten Hän heidät puki. Jotkut tutkijat esittävät, että Jumala surmasi yhden eläimistä, ”teki ensimmäisen uhrin”, ja puki sen nahalla Adamin ja Evan. Joittenkin mielestä ihmisen enkelinkaltainen olomuoto muuttui fyysiseksi ja hän sai ihopeitteen.

Näitä Raamatun tekstejä tutkiessa jää mielikuva, että Edenin paratiisi, sen kasvit, eläimet ja ihminen, oli kuin toisessa ulottuvuudessa, jossa Jumala ja enkelit liikkuvat. Se oli kuin ”lumottu puutarha”, mihin joittenkin termien merkitys viittaa (esim. leimuava, joka voi tarkoittaa myös lumottu, maaginen). Tämä ”lumous” särkyi Adamin synnin seurauksena, ja ihmisen silmät avautuivat näkemään asioita fyysisesti, ei enää hengellisesti.

(vertaa Rm.8:20: luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle, kuitenkin toivon varaan)

Mutta Jumalalla oli vielä yksi huoli: Jos Adam söisi elämän puusta, hän eläisi ikuisesti.

Ja Herra Jumala sanoi: ”Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättään ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti.” Niin Herra ajoi heidät pois Edenin paratiisista viljelemään maata, josta hänet oli otettu.

Ja Hän karkotti ihmisen ja asetti Edenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioimaan elämän puun tietä.” (1.Ms.3:22-24)

Edellisessä Raamatunjakeessa kiinnittyy huomio siihen, miten Jumala puhui. Kenen kanssa Hän puhui, ikään kuin vertaiselleen, ”sellaiseksi kuin joku meistä”? Tuskin hän enkeleille ja kerubeille puhui näin.

Sana alaston on hepreaksi ”arom”. Sanan juurisana on ”aram”, mikä tarkoittaa olla tai tehdä paljaaksi, mutta myös: viekas tai julkea (pahassa merkityksessä), saada viekas neuvo, olla viisas tai terävä.

Käärmeen yhteydessä (1.Ms.3:1) käytetyn sanan ”kavala” juurisana on hepreassa ”aram” kuten alastoman.

Tämä viittaa siihen, että käärme oli alastomuudessaan julkea, millä hän vietteli Evan.

Edenin paratiisin olosuhteissa ihmisellä oli mahdollisuus ikuiseen elämään, mutta synnin seurauksena tämä mahdollisuus otettiin häneltä pois. Psalmin 90:10 mukaan ihmisen ikä on ”seitsemänkymmentä vuotta, tai korkeintaan kahdeksankymmentä, ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse, niin kuin me lentäisimme pois.”

Herra jumala ajoi ihmisen pois Edenin paratiisista, ja asetti kerubit ja leimuavan miekan valvomaan, ettei ihminen vain vahingossakaan löytäisi tietä elämän puun luo, söisi siitä ja eläisi ikuisesti. Sana leimuava on hepreassa ”lahat”, joka tarkoittaa myös olla nopea, maagillinen, lumottu.

Alkukielessä miekka on paitsi ”leimuava”, myös ”joka suuntaan kääntyvä”, mikä puuttuu suomalaisesta käännöksestä.

Heprealainen sana ”tie” on ”derek”, jonka merkitys on paitsi ”tie tai polku”, myös ”elämän suunta, elämän muoto”. Myös UT:n tekstissä kreikkalainen tietä tarkoittava sana ”halos” tarkoittaa myös ”elämän muotoa”.

Herra jumala rajoitti ihmisen elämän korkeintaan 70 – 80 vuoteen.

Onko ihminen sitten kuoltuaan kadotettu ikuiseen olemattomuuteen, ilman toivoa ja ilman Jumalaa?

Erotettu ikuisesti Jumalasta? (Ef. 2:12)

Onko mitään mahdollisuutta ohittaa noita kerubeja ja leimuavaa miekkaa ja löytää tie elämän puulle?

2. ELÄMÄN TIE

Tuomas sanoi Hänelle: ”Herra, me emme tiedä, mihin Sinä menet; kuinka me sitten löytäisimme tien?”

Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin Minun kauttani.” (Joh.14:5-6)

Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo Minuun, se elää vaikka olisi

kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo Minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?” (Joh.11:25-26)

Ja Isä, joka on Minut lähettänyt, Hän on todistanut Minusta. Te ette ole koskaan kuulleet Hänen

ääntänsä ettekä nähneet Hänen muotoansa eikä teillä ole Hänen Sanaansa teissä pysyväisenä, sillä te

ette usko sitä, jonka Hän on lähettänyt. Te tutkitte Kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä

iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat Minusta. (Joh.5:37-39)

Vanhan Testamentin kirjoittajat puhuvat usein ”elämän tiestä” tai ”Herran tiestä”.

Sinä neuvot minulle elämän tien, ylenpalttisesti on iloa Sinun kasvojesi edessä. (Ps.16:11)

Vanhurskaan hedelmä on elämän puu ja viisas voittaa sieluja. (Snl.11:30)

Niinpä menen ylhäisten luo ja puhuttelen heitä, sillä he kyllä tuntevat Herran tien, Jumalansa oikeuden.

Mutta he olivat kaikki särkeneet ikeen, katkaisseet siteet. (Jer.5:5)

Ja sano tälle kansalle: Näin sanoo Herra: katso, Minä panen teidän eteenne elämän tien ja kuoleman

tien. (Jer.21:8)

Jeesus Nasaretilainen todistaa edellä olevien Raamatun kohtien mukaan, että Hän on profeettain lupaama, ”Se Tuleva”, kuten Johannes Kastaja Häntä kutsui. (Mt.11:3)

Profeetan Minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja Minä panen

Sanani Hänen suuhunsa, ja Hän puhuu heille kaikki, mitä Minä käsken Hänen puhua. (5.Ms.18:18)

Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin Minä herätän Davidille Vanhurskaan Vesan; Hän on

hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja Hän on tekevä vanhurskauden ja oikeuden maassa. (Jer.23:5)

Jeesus paljastaa itsestään ihmeellisen salaisuuden: Hän ei ole ainoastaan profeetta, Mooseksen kaltainen, vaan Hän on tie, joka johtaa elämän puun luo.

Jeesus todistaa rohkeasti, ettei yksikään, joka elää ja uskoo Häneen, ikinä näe kuolemaa. Mutta Jeesus ei tarkoittanut ruumiin fyysistä hajoamista, sillä ”liha ja veri ei voi periä Jumalan valtakuntaa” (1.Kor.6:9), vaan iankaikkista eroa Jumalasta. ”Joka kuulee Minun sanani, ja uskoo Häneen, joka on Minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.”(Joh.5:24)

Apostoli Paavali puhuu useissa kohdissa elämän tiestä, josta hän käyttää ei nimityksiä:

Pakenemisen tie (1,Kor.10; 13); Tie kaikkein pyhimpään (Hebr.9:8-15; 10:19-28)

Tie uuteen elämään (Hebr.10:20; 5:9) Totuuden tie (2.Pt.2:15; Vanhurskauden tie (2.Pt.2:21;

1.Kor.1:30) Sinä et hylkää sieluani tuonelaan, etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta, Sinä teet minulle

tiettäväksi elämän tiet, täytät minut ilolla kasvojesi edessä. (Apt.2:27-28)

Jumala ei ole hylännyt ihmistä, vaan hän on valmistanut hänelle pääsyn takaisin Hänen yhteyteensä, löytää tien elämän puun luo, kuten Hän todisti käärmeelle:

Minä panen vainon sinun ja vaimon välille, ja sinun siemensi ja hänen siemenensä välille; se on

polkeva rikki sinun pääsi ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän. (1.Ms.3:15)

Ihminen tulee saamaan ruumiin myös tulevassa elämässä, mutta se on ylösnousemusruumis.(1.Kor.15:52)

3. ELÄMÄN PUU

Hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksee Jumalan ja karitsan

valtaistuimesta. Keskellä katua ja virran molemmin puolin oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista

hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.

(Ilm.22:1-2)

Apostoli Johannes puhuu tässä ilmestyskirjansa kohdassa uudesta Jerusalemista, jota laskeutuu alas taivaasta, sillä ”ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta ole enää oleva.”

Tämä Uusi Jerusalem on valmistettuna kuin morsian, miehellensä kaunistettu.

Johannes näki myös, että Jumalan maja on ihmisten keskellä, ja Hän on asuva heidän kanssansa, aivan kuten Edenin paratiisissa. (Ilm.21:1-7)

Ja siellä, uudessa Jerusalemissa, on oleva elämän puu, joka tekee hedelmää joka kuukausi, ja jonka lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.

Jumala luo uuden maan ja uudet taivaat, ja sinne Hän asettaa ihmisen asumaan. Hänen pyhättönsä on ihmisten keskellä ja Hän itsekin asuu siellä. (Ilm.21:10-27; 22:1-5)

YHTEENVETO

Herra Jumala loi maan ja taivaat, Hän loi eläimet, kasvit ja viimeksi ihmisen, Adamin, jonka Hän pani viljelemään ja varjelemaan Edenin paratiisia, sekä muotoili Adamille ”sopivan avun”, Evan.

Tämä tapahtui Eliezer Shulmanin laskelmien mukaan 3760 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

(Eliezer Shulman: The Sequence of Events in the Old Testament, 1987, Israel)

Adamilla ja Evalla oli vapaus tehdä mitä halusivat, mutta hyvän ja pahan tiedon puusta syöminen oli kielletty.

Adam epäonnistui tässä surkeasti. Hän kuunteli vaimoaan, joka käärmeen viettelemänä söi kielletyn puun hedelmää ja antoi myös Adamille, joka myös söi. Adam oli päästänyt vihamiehen Edenin puutarhaan, jota hänen tuli vartioida.

Adamin lankeemuksen seurauksena ihmisen elämään tuli kuolema, tulivat sairaudet, tuskat ja kivut ja ankara työ elämisen hankkimiseksi kirotusta maasta.

Adamin perheessä tapahtui ensimmäinen ihmismurha. Adamin poika Kain tappoi veljensä Abelin, koska hän kadehti tämän oikeamielisyyttä, hänen uhriaan, joka oli kelvollinen Jumalalle, mutta Kainin uhri ei.

Ihmiskunta lisääntyi ja levittäytyi, mutta sen elämä muuttui jatkuvasti entistä synnillisemmäksi. Tänä aikana ”Jumalan pojat” ottivat vaimoikseen ihmisten tyttäriä. Silloin Jumala sääti ihmisen eliniäksi 120 vuotta.

Kuten edellä on todettu Psalmin 90:10 mukaan, ihmisen ikää laskettiin vielä tästäkin.

VEDENPAISUMUS

Lopulta Herra Jumala katsoi, että Hänen oli tuhottava luomansa ihmiskunta vedenpaisumuksen avulla.

Herra Jumala käski hurskasta Noaa rakentamaan arkin, jossa hän perheineen voisi pelastua tuholta.

Shulmanin mukaan Noa syntyi 1056 vuotta Adamin luomisen jälkeen; Adam eli 930 vuotta.

Kun Noan arkki oli valmis, Jumala antoi Noalle käskyn koota kaikenlaisia eläimiä ja lintuja arkkiin ja mennä lähiomaisineen, kahdeksan ihmistä, arkkiin ja sulkea sen ovet. (1.Ms.7.luku)

Vuosiluku oli silloin 1656 luomisesta lähtien. Noa oli silloin kuudensadan vuoden ikäinen.

Noan pojat Shem, Ham ja Japhet aloittivat uuden ihmissuvun, joka levittäytyi ja kehittyi vedenpaisumuksen jälkeiseen maailmaan. Noa kuoli 950 vuoden ikäisenä vuonna 2006 ihmisen luomisen jälkeen.

JUMALAN PELASTUSSUUNNITELMA

Herra Jumala halusi toteuttaa ihmiskunnan pelastussuunnitelman, joka Hänellä oli ollut alusta lähtien.

Abram syntyi vuonna 1948 ihmisen luomisen jälkeen. Herra Jumala kutsui Abramin, joka asui Kaldean Urissa, Ur Kashdim; ja kehotti tätä lähtemään kansastaan, suvustaan ja isänsä kodista siihen maahan, jonka Hän Abramille osoittaisi. Jumala halusi Abramista kasvattaa itselleen kansan, Hänelle erotetun pappiskansan, jolle hän antaisi Toran, profeetat ja kirjoitukset, Tanach, jota kristityt kutsuvat nimellä Vanha Testamentti.

Herra Jumala tarvitsi kansan, jonka keskuuteen Hän voisi lähettää oman Poikansa ihmisen lunastamiseksi.

Jumala oli valinnut Abramille Kanaanin maan, jonka Hän lupasi tälle ikuiseksi omaisuudeksi, hänelle ja hänen lapsilleen, sillä jokainen kansa tarvitsee maan, jossa asua. Nimi Abram muutettiin muotoon Abraham.

(1.Ms.17:4-14)

Koska Kanaanin maa oli asuttu, Jumala odotti vielä satoja vuosia, ennen kuin Hän salli juutalaisten aloittaa Luvatun Maan valloituksen. Jumala halusi tuhota Kanaanin Maan asukkaat heidän paheellisuutensa vuoksi.

Luvatun Maan valloittaminen alkoi Egyptin orjuuden jälkeen, Shulmanin mukaan vuonna 2488 ihmisen luomisen jälkeen. Juutalaiset saivat käskyn Jumalalta tuhota kaikki voittamansa kansat.

TANACH

Herra Jumala antoi Moosekselle Toran, Opetuksen, Siinain vuorella Egyptin orjuudesta paon jälkeen.

Tämä tapahtui Shulmanin laskelmien mukaan 2448 vuotta ihmisen luomisen jälkeen. Moses oli silloin 80-vuoden ikäinen.

Moseksen viisi kirjaa, Tora, ovat ihmiskunnan historian merkittävimmät kirjoitukset, joita tukevat Profeetat ja Kirjoitukset. Ne yhdessä muodostavat juutalaisen Raamatun, nimeltä Tanach.

Mooseksen viisi kirjaa annettiin Siinain vuorella heprealaisin kirjoituksin, ei sanoiksi jaettuna, vaan yhtenäisenä heprealaisten aakkosten virtana, jotka myöhemmin muotoiltiin sanoiksi, lauseiksi ja säkeiksi ja varustettiin lukemisen helpottamiseksi vokaali- ja muilla merkeillä. Toran teksteihin kuten myös Profeetoissa on kätketty salainen ns. Raamattukoodi, jota tietokoneiden aikana on alettu suuremmassa määrin ymmärtää. Sen esiintymisen teksteissä olivat monet juutalaiset oppineet löytäneet ja osin tulkinneet ennen tietokoneita.

Jumala ennakoi Torassa lunastuksensa kulkua ja jatkoi ja yksilöi sitä Profeetoissa. (Mt.13:35)

Tämän vuoksi Jeesus Nasaretilainen saattoi sanoa, että profeetat todistivat Hänestä (Joh.5:39) ja Abraham iloitsi nähdessään Hänen päivänsä. (Joh.8:56)

ELÄMÄN TIE

Koska ihminen oli pettänyt Jumalan luottamuksen, hänelle ei enää uskottu tietä ikuiseen elämään.

Jumala pani kerubit ja välkkyvän miekan valvomaan tietä elämän puulle.

Jeesus Nasaretilainen tuli Jumalan lähettämänä maailmaan suorittamaan sovituksen ihmisen synnin tähden. Hän suoritti sovituksen omalla verellään, ja lunasti näin ihmisen kuoleman vallasta. Hän itse, vaikka kuoli ihmisenä, ei voinut olla kuoleman lakien alainen, sillä Hän oli virheetön, Uhrikaritsa. Kuolema ja Tuonela eivät voineet Häntä pidättää, vaan Hän nousi kuolleista kolmen päivän jälkeen, kuten Profeetat ilmoittivat.

Nyt vihollisista viimeinen, kuolema, oli kukistettu. Tämän jälkeen Jeesus otettiin ylös taivaaseen, mutta Hän lupasi tulla takaisin samalla tavoin, kuin opetuslapset näkivät Hänen lähtevän. Jeesus Nasaretilainen tuli näyttämään tien elämän puun luo ja, mahdollisuuden saada siten ikuisen elämän lahjan. Jeesus sanoi, että Hän on tie, jonka kautta ihminen voi saada osuuden elämän puuhun. Apostoli Paavali osoitti tuon tien Korinttolaiskirjeessään. (1.Kor.12:31; 13:1-13)

YLÖSNOUSEMUS

Jeesus Nasaretilainen syntyi Neitsyt Mariasta, Hänen isänsä oli Jumala itse, ei kukaan ihmisistä. Siten Jeesuksella oli ihmisen ruumis ja ”Hänet havaittiin olemukseltaan ihmiseksi, kuitenkin ilman syntiä”, sillä Hänellä ei ollut Adamin synnin perintöä.

Mutta vaikka Jeesus oli ihmisen kaltainen, Hänellä oli kuitenkin voimia, joita normaali-ihmisellä ei ole.

Hän hallitsi luonnon voimia tavalla, jota tiede ei ole vielä pystynyt toteamaan. Paavali puhuu tästä: ”ja maistaneet Jumalan hyvää Sanaa ja tulevan maailmanajan voimia,” (Hebr.6:5) ja edelleen ”ylösnousemisen voimasta.” (Fil.3:9-10)

Jeesus antoi tämän voiman opetuslapsilleenkin, jotka myös tekivät monia voimatekoja.

Tämän saman Jeesuksen ylösnousemisen voimassa Hänen opetuslapsensa tänäkin päivänä tekevät monia ihme- ja voimatekoja, parantavat sairaita ja ajavat ulos riivaajia.

Mutta Jumalasta vieraantuneet ihmiset eivät koskaan ymmärrä tätä. (1.Kor.2:14-16)

ELÄMÄN PUU

Vasta siinä uudessa maassa ja Jerusalemissa, jonka Jumala lähettää alas taivaasta, on vapaa pääsy elämän puun luo. (Ilm.21; 22)

Silloin saatana on sidottu ja synti sinetillä lukittu.

Vasta tällöin ihmisen lunastaminen on saatettu päätökseen ja ihminen löytänyt yhteyden Jumalan kanssa, joka katkesi Adamin langetessa syntiin.

Ihminen on palannut Edenin paratiisin oloihin.

KASTEL 03.07.06

Gabriel