PYHITYS

 

”Mikä sinä luulet olevasi, oletko muka parempi kuin kaikki muut? Kumma kun jalkasi ovat vielä maan kamaralla.” Seurakuntalainen.

”En minä ole pyhä eikä minusta sellaista koskaan tulekaan”, sanoo joku. Tällainen asenne on Jumalan pilkkaa. Oswald Chambers: Parhaani Hänelle.

Nämä kaksi mielipidettä ovat varsin tavallisia keskusteltaessa pyhityksestä.

Ensimmäinen kuvaa asennetta, miten ulkopuolinen arvioi sellaista, joka tunnustaa olevansa pyhitetty.

Toinen kuvaa keskiverto-kristittyä, jolle esitetään kysymys pyhityksestä.

 

A. Mistä pyhityksessä on lopultakin kysymys?

Onko pyhitys Jumalaan uskovalle välttämätön?

 

VANHAN LIITON ESIMERKKEJÄ

Jumala itse vastaa kysymykseen seuraavasti:

1.       ”Sillä Minä olen Herra, teidän Jumalanne; pyhittäkää siis itsenne, sillä Minä olen pyhä. Niin älkää

saastuttako itseänne koskettamalla mihinkään pikkueläimeen, joka liikkuu maassa.” (3.Ms.11:44)

2.       ”Puhu kaikelle israelilaisten seurakunnalle ja sano heille: Olkaa pyhät, sillä Minä, Herra, teidän

Jumalanne olen pyhä.” (3.Ms.19:2)

3.    ”Pyhittäkää siis itsenne ja olkaa pyhät, sillä Minä olen Herra, teidän Jumalanne.”(3.Ms.20:7)

 

JOHTOPÄÄTÖS EDELLISTEN PERUSTEELLA

Esimerkeistä voimme tehdä päätelmän, että Jumala itse vaatii seurakuntalaisiaan pyhittäytymään, olemaan pyhiä. Esimerkit ovat Vanhan Testamentin puolelta ja tarkoitetut Israelin kansalle.

Onko sitten eroa uuden liiton kansan kanssa, vaaditaanko heitäkin olemaan pyhiä?

 

UUDEN LIITON ESIMERKKEJÄ

1.       ”He eivät ole maailmasta, niin kuin en Minäkään maailmasta ole. Pyhitä heidät totuudessa, Sinun

sanasi on iankaikkinen totuus.” (Joh.17:16-17) ”Ja Minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että he myös olisivat pyhitetyt totuudessa.” (Joh.17:19)

2.       ”Sitä varten, että minä olisin Kristuksen Jeesuksen palvelija pakanain keskuudessa, papillisesti  

toimittaakseni Jumalan evankeliumin palvelusta, niin että pakanakansopista tulisi otollinen ja Pyhässä Hengessä pyhitetty uhri.” (Rm.15:16)

3.       ”Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet pesun, te olette pyhitetyt, te

olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.” (1.Kor.6:11)

4.   ”Sillä ei Jumala ole kutsunut meitä saastaisuuteen vaan pyhitykseen. Sen tähden, joka nämä hylkää,  

      ei hylkää ihmistä vaan Jumalan, joka myös antaa Pyhän Henkensä teihin.” (1.Tess.4:7-8)

5.       ” Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan  

perhettä.” (Ef.2:20

6.       ”heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja Hänen voimansa

kirkkaudesta, kun Hän sinä päivänä tulee, että Hän kirkastuisi pyhissänsä ja olisi ihmeteltävä kaikissa uskovissa, sillä te olette uskoneet meidän todistuksemme.” (2.Tss.1:9-10)

7.       ”Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan

hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia. ”(1.Pt.2:5)

8.       ”Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on

vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen. (Ilm.22:11)

 

JOHTOPÄÄTÖS EDELLISTEN PERUSTEELLA

Sanat pyhä ja pyhittäytyä toistuvat Uudessa Testamentissa jatkuvasti eri kirjeissä. Edelliset esimerkit ovat pieni osa runsaasta valikoimasta, josta olen valinnut niitä ja jotka selkeimmin liittyvät aiheeseemme.

Teksteistä voidaan tehdä havainto, että pyhityksen tulee koskea sekä henkeä että ruumista, joka toimii Pyhän Hengen Temppelinä, kuten Paavali asian ilmaisee. Paavali käyttää myös toista vertausta:

      1. ”Meidän tulee antaa ruumiimme eläväksi, pyhäksi, Jumalalle kelpaavaksi uhriksi.” (Rm.12:1)

Paavali selittää roomalaisille, että myös ruumis on pyhitettävä:

      2. ”Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niin kuin te ennen annoitte

      jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne

      vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen. Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat

      vanhurskaudesta. Minkä hedelmän te siitä saitte? Sen, mitä te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema.

     (Rm.6:19-21)

Paavalin mukaan liha himoitsee Henkeä vastaan ja Henki lihaa vastaan, sillä ne ovat toisiansa vastaan siten, ettei ihminen tee sitä mitä tahtoo. (Gal.5:17) Paavali myös luettelee esimerkkejä lihan teoista:

1.       ”Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: Haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus,

noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat ja lahkot, kateus, juomingit, mässäilyt ja muut sen  kaltaiset.” (Gal.5:19-21)

Paavali vielä täsmentää, etteivät sellaisia harjoittavat peri Jumalan valtakuntaa.

Sen vuoksi ruumista on ”kuritettava”:

     1. ”Minä en siis juokse umpimähkään, en taistele kuin ilmaan hosuen, vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hylättäväksi. (1.Kor.9:26-27)

Paavali antaa ymmärtää, ettei tuo taistelu lihan ja Hengen välillä ole aina yksinkertaista.

      2. ”Sillä sisäisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan Lakiin, mutta jäsenissäni minä näen toisen   

      lain, joka sotii minun mieleni Lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka jäsenissäni on.  

      Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?” (Rm.7:22-24)

Tämän jälkeen seuraa Paavalin riemullinen toteamus:

      3. ”Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta! Niin minä siis tämmöisenäni 

      palvelen mielellä Jumalan Lakia mutta lihalla synnin lakia.” (Rm.7:25)

Kun Raamattu puhuu lihasta, sillä oletetaan tarkoitettavan ruumista, jolla on omia vaatimuksiaan, joita se odottaa saavansa. Kun sillä on nälkä, se vaatii ruokaa, tai jano, se vaati juotavaa. Se tarvitsee niitä elääkseen.

Mutta ihmisen ruumis toimii omien fyysisten lakiensa alaisena, ei sillä ole omaa päättelykykyä. Liha-sanan asemesta voisikin paremmin käyttää sanaa lihallisuus, lihallinen mieli.

 

B. MITÄ PYHITYS TARKOITTAA?

 

VANHAN TESTAMENTIN TODISTUKSIA

Maailmankaikkeuden luomistapahtuman yhteydessä kerrotaan, että Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen. (1.Ms.2:3)

Samoin Jumala ilmoitti, että Hän pyhitti ilmestysmajan ja alttarin. (2.Ms.29:44)

Jumala antoi käskyn pyhittää Hänelle jokainen esikoinen.(2.Ms.13:2)

Myös käsky sapatin pyhittämisestä tuli suoraan Jumalalta. (2.Ms.20:18)

Jumala antoi Moosekselle käskyn pyhittää Israelin kansa. (2.Ms.19:24)

1.       Kaikissa näissä tilanteissa pyhitys tapahtui Jumalalle, joko Hänen itsensä tai Hänen valtuuttamansa   

henkilön toimittamana. (Esra 8:28)

     2.    Toiseksi pyhitetyt eivät millään tavoin muuttuneet tuossa toimituksessa, vain käyttötarkoitus muuttui.

     Voimme tehdä johtopäätöksen, että pyhittäminen tarkoitti erottamista; esimerkiksi pyhitettyä esinettä tai   

     tarvekalua ei sen jälkeen saanut käyttää mihinkään muuhun tehtävään.

     Jeremia kertoo, että Jumala pyhitti hänet ennen syntymää, jo äidin kohdussa. Jumala pyhitti Jeremian ja   

     asetti hänet kansojen profeetaksi. (Jer.1:5) Jeremialla itsellään ei ollut siinä mitään sanan valtaa.

     3.    Vaikka pyhitys tapahtuisi jonkun ihmisen välityksellä, pyhittäjänä on Jumala. (Hes.20:12)

     4.    Jumala ilmoitti Moosekselle erämaan toisella puolella, että paikka on pyhä, ja käski Moosesta   

     riisumaan kengät jalastaan. Mooses oli ehkä aiemminkin käynyt paikalla, eikä ollut huomannut mitään   

     erikoista. Voimme ymmärtää, että paikan pyhyys johtui siitä, että se kuului maahan, jonka Jumala oli  

     luvannut Abrahamille. (2.Ms.3:5)

      5.   Jumala käski Moosesta muistuttamaan Israelin kansaa, että se on pappisvaltakunta ja pyhä kansa.

     Tämä tarkoitti sitä, että Israelin kansaa velvoitti sille annetut lait ja säädökset ja liittosopimus, jonka se oli    

     tehnyt Jumalan kanssa. Mutta siihen kuului oikeus olla Jumalan omaisuuskansa ennen kaikkia muita   

     kansoja. Pyhitys, Jumalalle erottautuminen, toi velvoitteita mutta myös etuisuuksia. (2.Ms.19:5-6)

     Korah, Jisharin poika, kokosi kapinajoukon ja väitti Moosekselle, että koko kansa on pyhä. Mooses huusi  

     Herran puoleen, ja Jumala itse toimitti erotuksen pyhän ja epäpyhän kansan välillä. (4.Ms.16.luku) 

      6.   Jumala sanoo, että Hän on pyhä, ja Hän vaatii sitä Hänelle pyhitetyiltä. (3.Ms.11:44) 

     Hän käskee tekemään eron pyhän ja epäpyhän, saastaisen ja puhtaan välillä. (3.Ms.10:10)

      7.   Jumala sanoo, että Hän asuu korkeudessa ja pyhyydessä, ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä  

     henki, että Hän virvoittaisi nöyrien hengen ja saattaisi särjettyjen sydämet eläviksi. (Jes.57:15)

     Jumalan istuin on Israelin kiitosvirsien keskellä. (Ps.22:4)

8.       Esra kertoo kirjassaan, miten ”pyhä siemen” oli sekaantunut maan kansoihin. (Esra 9:2) Meidän   

aikamme on todistamassa, miten ihmiset eri puolilla maailmaa ovat alkaneet etsiä näitä ”pyhän siemenen” juuriaan.

 

UUDEN TESTAMENTIN TODISTUKSIA

Uuden Testamentin kirjoitukset ovat täynnä kuvauksia pyhityksestä ja pyhän olemuksesta. Voi jopa esimerkkien perusteella väittää, että pyhitys on keskeisemmällä sijalla Uuden Liiton kansan parissa kuin Vanhan, ei siten, että se vähentäisi sen merkitystä Israelin kansan vaiheissa, vaan siten, että Uuden Liiton kansa on kokonaisuudessaan osallinen tästä pyhityksestä, ja enemmän sisäisesti kuin ulkoisesti.

  1. Jeesus itse sanoi, että Hän pyhittää itsensä seuraajiensa tähden:

      ”Ja Minä pyhitän itseni totuudessa, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa.” (Joh.17:19)

  1. Paavali kertoo korinttolaisille, että he ovat pyhiä ja vanhurskautettuja.

”te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.” (1.Kor.11:11)

  1. Paavali kertoo efesolaisille, että he ovat pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä.

”Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä.” (Ef.2:19)

  1. Pietari kertoo, että he ovat pyhä papisto, ja myös pyhä heimo:

”Rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja , jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle otollisia.” (1.Pt.2:5)

”Mutta te olette ”valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja”, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa.” (1.Pt.2:9)

  1. Paavalin mukaan Uuden Liiton kansan lapset ovat pyhiä:

”Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen kautta, muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, nyt he ovat pyhiä. (1.Kor.7:14)

  1. Paavali toteaa korinttolaisille, että he ovat Jumalan Temppeli:

”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan Temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?” (1.Kor.3:16)

 

C. KUKA ON PYHÄ?

 

Voisimme nyt palata tutkimuksemme alussa esitettyyn keskiverto kristityn toteamukseen, ettei hän ole pyhä.

Oswald Chambers selittää, että siihen sisältyy itsekäs, omahyväinen syytös Jumalaa kohtaan, ettei Hän voi pyhittää ihmistä, ei sellaista syntistä kuin hän.

Kuitenkin edellisten esimerkkien perusteella voidaan tehdä se havainto, että kaikki uudestisyntyneet ihmiset ovat pyhiä. 3.Ms.11:44 mukaan Jumala vaatii meitä olemaan pyhiä, sillä Hän on pyhä. (1.Tess.4:3)

Avainkohta onkin siten se, että ilman uudesti syntymää ihminen ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.

(Joh.3:3, 5-6) Tästä puhuimme edellisessä tutkimuksessa ”Voimavaikutukset.”

Paavali sanoo saman asian, etteivät väärät voi periä Jumalan valtakuntaa. (1.Kor.6:9-11)

Täten voimme todeta, että uudestisyntyneen ihmisen tulee tiedostaa, että hän on pyhä, että hän kuuluu valittuun sukuun, pyhään papistoon, pyhään heimoon ja Jumalan omaisuuskansaan, kuten edellä on esitetty.

Tästä Jumala kehotti Moosesta muistuttamaan Israelin kansaa, että se on pappiskansa ja pyhä kansa.

Tullessaan vakuuttuneeksi tästä uudestisyntyneen tulee tiedostaa sen velvoitteet.

Paavali kyselee korinttolaisilta: ”Vai ettekö tiedä, että olette Jumalan Temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä.” (1.Kor.3:16) Tämä koskee koko ihmistä, myös hänen ruumistaan, kuten myös koko perhettä.

Jos uudestisyntyneessä lihan teot ovat ilmeiset, joista Paavali edellä kertoo, on syytä syvään huoleen.

Uudestisyntyneen ihmisen elämässä Hengen hedelmä tulee esille, ei ollenkaan niin, että ihminen itse voisi siitä kerskailla toisille, vaan että toiset voivat havaita sen.

Päinvastoin, pyhitykseen kuuluu ihmisen arvottomuuden tunne, ettei hän omasta voimastaan voi tehdä hyvää, vaikka niin haluaisikin, sillä ei ihmisen lihassa ole mitään hyvää. (Rm.7:18)

 

On paikallaan tässä yhteydessä selventää terminologiaa.

Paavalin kirjeissä puhutaan luonnollisesta ihmisestä. Tämä tarkoittaa ihmistä luonnollisessa tilassaan, ilman Jumalaa ja ilman toivoa maailmassa, kuten Paavali ilmaisee. Siitä käytetään joskus myös nimityksiä Vanha Aatu, tai lihallinen luonto vastapainoksi Uuden Testamentin termistä uusi luomus.

”Luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on, sillä se on hänelle hullutus.” (1.Kor.2:14) Tällaista ihmistä ei voi vakuuttaa hengellisistä asioista, sillä hän ei voi ymmärtää niitä. 

Hengellinen ihminen on ihminen, joka on löytänyt pelastuksen tien, saanut syntinsä anteeksi ja tullut uuden syntymän kautta uudeksi luomukseksi. Hän on uudestisyntynyt, pyhä ihminen, Jumalan perhekuntaa, hänessä asuu Jumalan Henki.

 

D. TÄYDELLINEN TERVEYS

 

VANHAN LIITON AIKANA

Kun Israelin kansa lähti Egyptin orjuudesta, Israelin jumala vakuutti sille täydellistä terveyttä.

1.       ”Palvelkaa Herraa, Jumalaanne, niin Hän siunaa sinun ruokasi ja juomasi, ja Minä pidän puutteen

sinusta kaukana. Ei keskensynnyttäjää eikä hedelmätöntä ole sinun maassasi oleva. Ja sinun päiviesi luvun Minä teen täydeksi.” (2.Ms.23:25-26)

2.       ”Siunattu olet sinä oleva yli kakkien muitten kansojen. Hedelmätöntä miestä tai naista ei ole sinun

keskuudessasi oleva, ei myöskään sinun karjassasi yhtään hedelmätöntä. Ja Herra on poistava sinusta kaikki sairaudet; ei ainoataan Egyptin kovista taudeista, jotka sinä tunnet, Hän ole paneva sinun kärsittäväksesi, vaan Hän antaa niiden tulla kaikkiin niihin, jotka sinua vihaavat.”

      (5.Ms.7:14-15) Tätä tukevat Raamatun kohdat Ps.105:37 ja 107:20.

3.       ”Minä kuljetin teitä erämaassa neljäkymmentä vuotta; teidän vaatteenne eivät kuluneet yltänne ,

eivätkä kenkänne kuluneet jaloissanne.” (5.Ms.29:5) 

Tämä oli Israelin Jumalan tarkoituksena, täydellinen terveys ja hyvinvointi Israelin kansalle, jos he olisivat olleet kuuliaisia hänelle. Mutta epäuskonsa ja kapinointinsa vuoksi he menettivät tämän etuoikeuden.

Myöhemmin Jumala antoi Moosekselle Toran, opetuksen, joka selvitti yksityiskohtaisesti, mitä Hän vaati kansaltaan. Tora, Opetus tai Laki, kuten sitä usein nimitetään, oli tarkoitettu kaikille kansoille, mutta sen lisäksi siihen liittyi paljon käskyjä ja ohjeita, jotka oli tarkoitettu vain juutalaisille.

Paavali ilmaisee asian näin: ”Ennen kuin usko tuli, vartioitiin meitä Lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä. Siten Laista tuli meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.” (Gal.3:22-23)

Myöhemmin Israelin kansalle annettiin uhrijärjestys, joka symbolisesti esitti Jumalan anteeksiantavaa luontoa. Sen mukaan pappien suorittamien päivittäisten uhritoimitusten lisäksi ylipappi meni kerran vuodessa kaikkein pyhimpään verta mukanaan toimittamaan itsensä ja kansansa syntiuhrin.

Vaikka pyhitys on mainittu Vanhassa Testamentissa 111 kertaa (UT:ssä 31), pyhitys, erilleen asettaminen, oli käytännön suoritus, siihen ei liittynyt hengellistä merkitystä. Siten Israelin kansalle määrätyt uskonnolliset toimet ja järjestelmät olivat käytännöllisiä. Niiden tarkoituksena oli kasvattaa kansaa uskomaan ja luottamaan Jumalaansa. Monet profeetat puhuvatkin sydämen ympärileikkauksesta, jota vaadittiin.

Myös Mooses puhui sekä huulten että sydämen ympärileikkauksesta. (2.Ms.6:12; 20:41)

Jeremia puhuu sekä korvien että sydämen ympärileikkauksesta. (Jer.6:10; 9:26)

Vanhassa Testamentissa Pyhä Henki esiintyy useissa kohdissa. Kaikkein riipaisevin niistä on kuningas Davidin sydäntä särkevä rukous, ettei Jumala ottaisi häneltä pois Pyhää Henkeään. (Ps.51)

Jeesus itse todisti, että David puhui Pyhässä Hengessä. (Mt.12:36)

 

UUDEN LIITON AIKANA

Jos jo Vanhan Liiton aikana juutalaisille luvattiin täydellinen terveys, miten on asia Uuden Liiton aikana?

Paavalin Heprealaiskirjeen mukaan: ”niin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut”

(Heb.7:22) Jos Uusi Liitto on parempi kuin Vanha, eikä olisi johdonmukaista olettaa, että sen mukanaan tuomat etuoikeudet ovat myös paremmat? Onko täydellinen terveys mahdollinen Uuden Liiton kansalle?

1.       ”Mutta tämä taas on saanut niin paljon jalomman viran, kuin Hän on myös paremman liiton välimies,

liiton, joka on paremmille lupauksille rakennettu.” (Heb.8:6)

2.       ”Sillä tämä on se liitto, jonka Minä teen Israelin heimon kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Herra,

Minä panen Lakini heidän mieleensä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä, ja niin Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat Minun kansani.” (Heb.8:10)

3.       ”Mutta keihin Hän oli vihastunut neljäkymmentä vuotta? Eikö niihin, jotka olivat syntiä tehneet, joiden

ruumiit kaatuivat erämaahan? Ja keille Hän vannoi, etteivät he pääse Hänen lepoonsa? Eikö tottelemattomille? Ja niin me näemme, että he epäuskon tähden eivät voineet siihen päästä.”

(Heb.3:17-19) Jeesuksesta kerrotaan, että Hän paransi kaikki Hänen luoksensa tulleet.

Onko meidän ymmärrettävä, että aivan samoin kuin juutalainen kansa epäuskonsa tähden menetti sille luvatun etuoikeuden täydelliseen terveyteen, myös Uuden Liiton kansa on menettänyt omansa? Ei ole muotia puhua uskolla parantamisesta, kätten päälle panemisesta ja rukoilemisesta sairaitten puolesta.

Mutta kerran on vielä tuleva aika, jossa vallitsee täydellinen terveys.

1.       ”Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä   

määrää; sillä nuorin kuolee satavuotiaana ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen. He     

rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niitten hedelmät; he eivät   

rakenna muitten asua, eivät istuta muitten syödä, sillä niin kuin puitten päivät ovat elinpäivät Minun

kansassani. Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn. He eivät tee työtä turhaan eivätkä synnytä

     lapsia äkkikuoleman omiksi, sillä he ovat Herran siunattujen siemen, ja heidän vesansa ovat heidän    

     tykönänsä.” (Jes.65:17-24)

Monet profeetat puhuivat Vanhan Liiton aikana Uudesta Liitosta, jossa Herra panee Lakinsa ihmisten mieleen ja kirjoittaa sen heidän sydämeensä, mitä Paavali edellä lainaa Heb.8:10. Tämä profetia esiintyy eri muodoissa ainakin Jer.31:31-33; Jer.32:40; Hes.11:19; Hes.36:26-27.

Tämä on ymmärtääkseni selkeä viittaus uudesti syntymiseen, uuden luomuksen muodostumiseen, jota tarkastelemme seuraavaksi.

 

E. UUSI LUOMUS

 

Olemme jo aiemmin lainanneet Jeesuksen Sanaa Nikodemukselle, joka yöllä tuli keskustelemaan Hänen kanssaan. Siinä Jeesus sanoi: ”Joka ei synny uudesti ylhäältä, ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” (Joh.3:3) Apostoli Paavali ilmoittaa saman asian vähän eri sanoin. Otamme muutaman esimerkin. 

1.        ”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso,

uusi on sijaan tullut. Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.” 2.Kor:5:17-18)

2.        ”Mutta Hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi

Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, että kävisi toteen, niin kuin on kirjoitettu: ”Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra.” (1.Kor.1.30-31)

3.        ”Sen tähden, ”Lähtekää pois heidän keskeltään ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä

saastaiseen koskeko, niin Minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette Minun pojikseni ja tyttärikseni”, sanoo Herra, Kaikkivaltias. Koska meillä siis on nämä lupaukset, rakkaani, niin puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta, saattaen pyhityksemme täydelliseksi Jumalan pelossa.” (2.Kor.6:17-18; 7:1)

4.        ”Olkaa siis Jumalan seuraajia, niin kuin rakkaat lapset, ja vaeltakaa rakkaudessa, niin kuin

Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle ”suloiseksi tuoksuksi”.” (Ef.5:1-2)

5.        ”Sillä Hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.” (Heb.10:14)

 

F. PYHÄN HENGEN SINETTI

 

On tarpeetonta tässä yhteydessä käydä tutkimaan kysymystä, missä vaiheessa uudestisyntyminen tapahtuu. Itse asian kannalta tärkeintä on, että ihminen on syntynyt uudestaan ylhäältä, että Jumalan Henki asuu hänessä. Tämä on välttämätön, koska ilman sitä ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.

Uudesti syntymisen edellytys, uskominen Jeesukseen Kristukseen Vapahtajana ja syntien sovittajana, on tehty niin yksinkertaiseksi, että maailma pitää sitä hullutuksena, kuten Paavali mainitsee. (1.Kor.1:18-19) 

On yksi kysymys. jota on syytä painottaa, ja se on otsikkokysymyksemme: Pyhän Hengen sinetti.

1.        ”Hänessä on teihinkin, siiten kuin olitte kuulleet totuuden Sanan, pelastuksenne Evankeliumin,  

uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena, Hänen omaisuutensa lunastamiseksi – Hänen kirkkautensa kiitokseksi.” (Ef.1:13-14)

2.        ”Älkää saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen

päivään saakka. Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä. Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.” (Ef.4:30-32)

Tämän sinetin perusteella meidät tunnistetaan perintömme laillisiksi omistajiksi.

Tämän sinetin perusteella Jeesuksen seuraajat ovat Kristuksen kirjeitä, sinetöity Pyhällä Hengellä, (2.Kor.3:2) ja sen perustella Pyhä Henki rukoilee pyhien edestä Jumalan tahdon mukaan. (Rm.8:28)

Ja tämän perusteella Herra tulee kirkastumaan pyhissään pakanakansojen silmäin edessä. (2.Tess.1:10)

Ja kultaiset maljat Jumalan Temppelissä olivat täynnä suitsutuksia, pyhien rukouksia. (Ilm.5:8) 

 

Kastel 30.07.06