VALTAKUVIOITA
Epätavalliset ajat tuottavat outoja vuodekumppaneita.
Tämä vanha totuus pitää hyvin paikkaansa tarkasteltaessa aikamme valtakuvioitten muotoutumista.
Toisen maailmansodan jälkeen maailmaa hallitsi kaksi selkeää valtaryhmittymää.
Länsiblokkia johti suvereenisti Yhdysvallat, jonka ydinvarjon alle asettuivat mukavasti ja turvallisesti läntisen Euroopan maat ja monet maat maailman eri kulmilla.
Toista valtaryhmittymää johti Venäjä, joka oli koonnut useita itäisen Euroopan maita Neuvostoliiton nimellä kulkevan valtiokokoomuksen alle marxilaisen ideologian ja rautaisen kurin suojaamana.
Tämä asetelma säilyi voimassa, kunnes Yhdysvaltain aloittama kuristusote, jota kutsutaan kylmäksi sodaksi, lopulta näännytti Neuvostoliiton voimavarat ja vapautti sen piiriin kahlitut Euroopan valtiot.
Kylmän sodan voiton myötä maailmaa hallitseva kahtiajako särkyi ja läntinen valtaryhmittymä nousi ehdottomaan valta-asemaan, jossa Yhdysvallat hallitsi ja hallitsee vieläkin maailmanlaajuisesti.
Neuvostoliitto oli kulta-aikoinaan pyrkinyt viemään marxilaista ideologiaansa maailmalle omien laajentumispyrkimystensä ohessa. Se saavuttikin selviä voittoja Kauko Idän maissa, Kiinassa, Pohjois-Koreassa ja Vietnamissa, joissa marxilaisuus on edelleen vahva, mutta myös Afrikan mantereella. Kaukaisin voitto saavutettiin Kuubassa, joka muutettuaan hallitusjärjestelmänsä marxilaiseksi suunnitelmataloudeksi pyrki levittämään aatettaan muihin Etelä-Amerikan maihin, mutta huonolla menestyksellä.
Lähi Itä kiinnosti Neuvostoliittoa useastakin syystä, mutta kaksi niistä oli päällimmäisenä. Venäjä on koko olemassaolonsa aikana tsaarin ajoista lähtien pyrkinyt saamaan merisataman lämpimän meren äärellä. Tähän se pyrki Afganistanin ja Pakistanin kautta, mutta Afganistan osoittautui liian kovaksi pähkinäksi.
Neuvostoliitto löysi kuitenkin innokkaita ihailijoita Lähi Idän arabi- ja muslimimaista, niin kaukana kuin ne ideologisesti ovatkin toisistaan. Neuvostoliittoa kiinnosti Lähi Idän öljy ja toisaalta tarve saada laivasto-tukikohtia Välimeren alueella. Muslimimaita puolestaan kiinnostivat Neuvostoliiton tarjoamat nykyaikaiset aseet sekä sen hallintojärjestelmän pyramidimuoto, joka sopii perinteiseen arabikulttuuriin.
Neuvostoliitto pääsi tunkeutumaan useisiin Lähi Idän maihin, joista Iran, Syyria, Irak ja Egypti olivat selkeimmin sille myönteisiä. Itsenäiseen toimintaan tottuneille arabeille kuitenkin venäläisten asiantuntijoitten määräilevä ja arabien mielestä sivistymätön käytös aiheuttivat ongelmia alusta lähtien.
Neuvostoblokissa valmistettuja aseita virtasi kuitenkin Lähi Idän maihin runsaasti. venäläinen vaikutus tuntuu edelleen varsinkin Syyriassa, vähemmän muissa Lähi Idän maissa. Lähi Idässä se joutui taistelemaan sekä USA:n että Englannin mutta myös Ranskan ja pienessä määrin Saksan vaikutusvaltaa vastaan. Aseet maksettiin öljytuloilla tai annettiin luotolla, kuten Syyrialle, jonka velat lienevät maksamatta.
Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvulla maailman valtakuviot alkoivat muuttua.
Yhdysvallat hallitsi maailman kolkkia suvereenisesti ja se myös käytti valtaansa sumeilematta, sekaantuen milloin milläkin maailman kulmalla valtioitten välisiin tai niitten sisäisiin välien selvittelyyn tavalla, mikä on tuottanut sille leppymättömiä vihamiehiä pitkin maailmaa.
Yhden osapuolen ylivaltaa ei ole koskaan rakastettu, siedetty ja kunnioitettu kylläkin.
1980-luvulla sotilaalliset asiantuntijat laskeskelivat, miten monessa tunnissa Neuvostoliiton panssarit ehtivät rynnistää Läntisen Euroopan halki aina Atlantille saakka. Ainoa, mikä niitä pidätteli, oli USA:n ydinvarjo.
Neuvostoliiton hajottua Euroopan läntiset maat vaipuivat syvään uneen. Ne katsoivat, ettei niitä uhannut enää kukaan, eikä siis ollut mitään tarvetta pitää armeijaansa valmiusasemissa, kouluttaa sotilaita tai uusia niiden ruostunutta ja vanhentunutta kalustoa ajan tasalle. Tämä on tullut esille kouriintuntuvasti viime aikaisten levottomuuspesäkkeitten rauhoitusjoukkojen yhteydessä. Euroopan mailla oli vaikeuksia saada riittäviä joukkoja kasaan, ja jos ne saatiinkin, ei ollut kuljetuskalustoa: se täytyi lainata Yhdysvalloilta.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen maailman valtakuvioita sekoitetaan ennen aavistamattomalla tavalla. Muinaiset suurvallat, kuten Kiina, Intia ja Persia, eli nykyaikainen Iran, ovat nousseet vuosisataisesta unestaan ja aloittaneet uuden nousun. Japani on ollut maailman taloudellista kärkeä jo vuosikymmenet.
Kiinan ja Intian nousun takeena on sen valtavat inhimilliset voimavarat, onhan joka neljäs maailman kansalainen kiinalainen tai intialainen. Pelkästään tilastollisesti katsoen siihen määrään sisältyy runsaasti hengenlahjoiltaan keskitason ylittäviä kansalaisia, jotka saavat koulutuksensa länsimaailman parhaissa yliopistoissa valtion kustannuksella.
Uusia valtakeskuksia on nousemassa maailman hupenevien polttoaineiden tuottajamaissa, onhan länsimaitten teollisuustuotanto riippuvainen häiriöttömästä halpojen polttoaineiden saannista, joista öljy ja kaasu ovat korvaamattomat, eikä niiden tilalle ole löydetty uusia energialähteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että länsimaat ovat kasvavassa määrin riippuvaisia öljyn ja kaasun tuottajamaista. Mutta ne ovat myöskin kasvavassa määrin riippuvaisia noissa maissa vallitsevista sisäisistä paineista, poliittisista, sosiaalisista tai uskonnollisista. Juuri tämä on uusi piirre, joka sävyttää valtakuvioiden muotoutumista.
Ainoa biologisperäisten polttoaineitten kanssa kilpaileva energialähde on ydinenergia, mutta sen tuotantolaitosten rakentaminen on kallista ja niiden tuottama radioaktiivinen jäte on ongelmallinen. Lisäksi niitten käyttöön liittyy usein hallitsemattomia poliittisia intressejä, eli niistä halutaan saada myös pommin rakentamiseen soveltuvaa tuotetta, mikä aiheuttaa arvaamattomia riskejä naapurivaltioille.
Kokonaan uusi piirre maailman valtakuvioissa on kansainvälisten terroriverkostojen muodostuminen. Nämä ovat salakähmäisiä ja toimivat täysin laillisen yhteiskunnan normien ja säännösten ulkopuolella.
Niiden kiihokkeena on useimmiten kiihkouskonnollinen tausta, ja niiden toimintaan sisältyvät voimakkaat tunnelataukset, kuten he uskovat, oman uskontonsa vaatimat käytännölliset toimenpiteet.
Kiihkoislamilaisuus katsoo, että koko länsimainen maailma on saastunut, korruptoitunut ja pahan vallassa. Sitä tulee välttää kaikin tavoin, mutta ainoa tapa saada se puhdistetuksi, kuten islamin oppi vaatii koko maailman saattamiseksi sille uskolliseksi, on tuhota se täysin, jotta sen raunioille voidaan rakentaa oikeaoppinen islamilainen sharia-lakia noudattava kalifikunta. Tämä on näitten islamilaisten terrorijärjestöjen sisäinen periaate, jonka mukaisesti ne toimivat ihmisuhreista välittämättä. Onhan niin, he uskovat, että saastunut aines on leikattava pois kokonaan, jotta terve ainesosa säästyisi saastutukselta.
Tällaisia verkostoja ovat Hamasin, Hizbullahin ja al-Qaidan verkostot. Niillä kaikilla on ollut ja on kansainvälistä toimintaa, kuten viimeisten päivien Lontoossa paljastettu salaliitto kymmenen matkustajakoneen tuhoamiseksi samanaikaisesti Atlantin lennolla karmeasti osoittaa.
Tällaiset verkostotkin tarvitsevat tukiaseman. Al-Qaidalla sellainen oli Sudanissa, sitten Afganistanissa, josta se joutui väistymään USA:n valloitettua maan. Al-Qaidan toiminta on selvästi häiriintynyt tukiasemansa menettämisen vuoksi, mutta ei se hampaaton ole. Sillä on ”nukkuvia” soluja kaikkialla maailmassa ja rahavarat uusien hyökkäysten suunnittelemiseksi ja aloittamiseksi.
Hizbullahin tukiasema on Libanonissa ja Syyriassa ja sen tukijamaat ovat Syyria ja Iran. Se oli kaivautunut syvälle libanonilaiseen yhteiskuntaan, sillä oli siellä omia instituutioita ja laitoksia, joita IDF tuhosi 33 päivää kestäneissä taisteluissa, sillä on omia kansanedustajia ja ministerinpaikka hallituksessa, ja oma armeija. Libanon oli hyvää vauhtia muuttumassa fundamentalistisen islamin hallitsemaksi maaksi.
Hamas toimii Gazassa ja Länsirannalla, ja se on Egyptissä, Syyriassa ja Jordaniassa toimivien muslimiveljeskuntien alajärjestö, joskin sen yhteydet noihin järjestöihin ovat heikot ja salaiset hallitusten aktiivisesta valvonnasta johtuen. Myös Hamas rakentaa islamilaista valtiota saamansa mandaatin turvin omine instituutioineen, joita Israel on pyrkinyt tuhoamaan estääkseen Hamasin toiveitten toteutumista.
Kaikki nämä terrorijärjestöt pitävät kuitenkin yhteyttä keskenään, ja luultavasti koordinoivat toimintaansa.
Israelin 33 päivää kestänyt taistelu Hizbullahia vastaan Libanonissa on taistelu muitakin sen sisarjärjestöjä ja niiden tukijamaita, ja viime kädessä Syyriaa ja Irania vastaan. Hizbullahin terroriarmeijaa pidetään Iranin vallankumouskaartin eteentyönnettynä käsivartena.
Iran on avoimesti heittänyt taisteluhansikkaan USA:n kasvoille nuoren ja arvaamattoman mutta älyllisesti kehittyneen Mahmoud Ahmadinejadin suulla. Iran on avoimesti haastanut kansainväliset järjestöt niiden asettamien sen toimintaa rajoittavien julkilausumien oikeellisuudesta. Se uhittelee kansainvälistä ydinenergian tuotantoa valvovaa järjestöä IAEA kuin myös YK:n turvallisuusneuvoston boikottiuhkauksia vastaan. Se on avoimesti polkenut useita kansainvälisiä rajoituksia, ”red lines”, joita se ei saisi ylittää.
Iran pelaa köyhää ja upporikasta, sillä on pelissä kaikki tai ei mitään.
VALTAKUVIOITA
Tarkasteltaessa maailman tämän hetken voimatekijöitä, voimme luetella ainakin seuraavat maat:
1. Lähi Idässä on muotoutunut uusi uskonnollinen suuntaus, joka on pahasti hajottanut muslimimaailmaa. Iran edustaa Shia-muslimeja, jotka ovat aina olleet sotajalalla suurempaa sunni-muslimien suuntaa vastaan. Iranin aktiivisen ja rohkeasti länsivaltojen hegemoniaa vastustavan toiminnan vuoksi shia-muslimien vaikutus on noussut huomattavasti. Sitä on myös tukenut Hizbullahin taistelu Israelin mahtavaa armeijaa vastaan, jota arabimaailmassa pidetään voittona. Iran tukee shia-muslimien taistelua USA:n johtamaa hallintoa vastaan Irakissa. Monet alkavat jo nähdä USA:n johtaman koaliittion ja sen tukeman Irakin hallituksen olevan häviämässä taistelun terrorijoukkoja vastaan, mitä Afganistan tulisi seuraamaan. Jos tämä onnistuu, Irakista tulee myös shia-muslimien johtama kiihkouskonnollinen valtio.
Egypti, Jordania ja Saudi Arabia ovat vastustaneet shia-muslimien etenemistä Irakissa, ja ne ovat vastustaneet sekä Hamasin että Hizbullahin taistelua Israelia vastaan. Niiden yksinvaltaiset hallitsijat näkevät näiden järjestöjen uhkaavan niiden omaa valtaa.
Iranin ja Syyrian välinen yhteistoiminta on ongelmallinen, sillä Syyria on yksinvaltaisesti johdettu ei-uskonnollinen valtio. Jos Syyria omaksuu Iranin tapaisen islamilaisen vallankumouksen, kuten jotkut ennustavat, Libanon tulee seuraamaan sen esimerkkiä.
Iran on keskittynyt lisäämään asemahtiaan. Se kehittää ohjusteollisuuttaan Venäjän ja Pohjois-Korean avustuksella. Sillä on jo ohjuksia, joilla se yltää Euroopan maihin ja lähes kaikkiin Lähi Idän maihin. Iran perustaa kehityksensä valtaviin öljy- ja kaasuesiintymiin maassa. Se kehittää kuitenkin määrätietoisesti ydinteollisuuttaan ja aivan ilmeisesti tähtää oman ydinaseen valmistamiseen. Se sai ydinaseensa sinikopiot Pakistanin ydinteollisuuden kehittäjältä Khanilta, joka myi niitä myös Libyaan ja Saudi Arabiaan.
Venäjä on toiminut Iranin ydinlaitosten rakentajana ja kehittäjänä.
Iranin presidentti Mahmoud Ahmadinejad on useissa puheissaan vaatinut Israelin tuhoamista.
2. Kiina on nousemassa hyvää vauhtia supervaltojen joukkoon. Sen vuosittainen kansantuotteen nousu on ollut moninkertainen monien teollisuusvaltioitten kehitykseen verrattuna. Kiinalla on oma ydinase.
Se kehittelee omia mannertenvälisiä ohjuksiaan, joilla se yltää USA:n kaupunkeihin. Se on kehittelemässä toisen vaiheen aseistusta rakentamalla suurta laivastotukikohtaa Kiinanmeren saarelle, jonne tulee maanalaiset luolat ydinsukellusveneitä varten. Tällä se haluaa turvata toisen vaiheen iskukyvyn mahdollisen ydiniskun jälkeen. Kiinan ja USA:n välistä sotaa jotkut pitävät väistämättömänä.
Pohjois-Korea on myös kehittänyt oman ydinaseensa, ja sillä on ballistisia ohjuksia, joista Daebodong yltää USA:n länsirannikolle. Japani on ollut hyvin huolissaan tämän naapurinsa kehityksestä ja harkitsee jo ennalta ehkäisevää iskua sen ydin- ja ohjuslaitoksia vastaan. Pohjois-Korea on Iranin tapaan uhmannut kaikkia rajoitusyrityksiä aina boikottia myöten, mutta jatkaa sitkeästi valitsemaansa linjaa.
Vietnamin merkitys on vielä vähäinen, se ponnistelee oman taloudellisen kehityksensä kanssa.
Intia, Japani, Australia ja Pakistan ovat USA:n liittolaisia, joskaan niitten tuki ei ole ongelmaton. Pakistan on muslimimaana arvaamattomin liittolainen.
3. Euroopan maat ovat saaneet rauhassa kehittää omia yhteiskuntiaan USA:n ydinvarjon suojassa. Tämä on kuitenkin samalla lamauttanut niiden oman puolustusjärjestelmien kehityksen. Nyt kansainvälisen terrori-verkostojen kehittymisen myötä ne ovat alkaneet tajuta oman jälkeenjääneisyytensä. Tämä jälkeenjääneisyys ei ole pelkästään sotilaallinen, vaan se on ennen kaikkea henkinen ja moraalinen. Jotkut valtionjohtajat kuten Englannin pääministeri Tony Blair ovat alkaneet tajuta, että taistelu on ihmisten sieluista, ihmisten mielipiteistä ja kannatuksesta. Sitä voisi kutsua moraaliseksi ja eettiseksi taantumaksi ellei peräti rappiotilaksi. Blair sanoi puheessaan, että lännen tulee voida vastata ”islamin fasismin” esittämään haasteeseen korkeilla arvoilla ja päämäärillä, mutta miten korjata vahinkoa, joka on tullut vuosikymmenien ja –satojen kuluessa? Länsimaailman ongelmia ovat lisänneet ja moninkertaistaneet niiden löysä siirtolaisuus-periaate sekä niiden yksityisyyttä ja uskonnonvapautta suojaava lainsäädäntö, jota esim. muslimisiirtolaiset ovat oppineet käyttämään hyväkseen. Tässä heillä on tukenaan länsimaailman islamia ja ulkomaalaisia suosiva media, joka herkästi tarttuu pieniinkin heihin kohdistuneisiin väärinkäytöksiin tai syytöksiin niistä.
LÄNSIMAAILMAN reaktioita leimaa usein pelko öljyntuottajamaiden vihasta, joka saisi aikaan öljynhinnan kohoamisen, kuten usein on tapahtunut. Toinen pelko kohdistuu terroristeihin, joiden uskotaan suuntaavan iskunsa sen mukaan, miten länsimaat käyttäytyvät. Tämä pelko on kuitenkin perusteeton. Kaikki länsimaat ovat samassa tilanteessa, ”sodan maata”, joita tuhotaan niiden omista toimenpiteistä huolimatta.
Heikoimmat linkit länsivalloissa ovat Espanja ja Alankomaat, jonne terroristit suunnittelevat tukikohtaansa. Seuraavina ovat Skandinavian maat, Ruotsi sekä Norja, jonka pääkaupungista Oslosta tulee Medina 2.
VENÄJÄ kulkee nuoren ja tarmokkaan presidenttinsä Vladimir Putinin tiukassa ohjauksessa omaa tietään.
Se ei ole mukana Euroopan maitten Unionissa, eikä lännen puolustusliitossa Natossa. Venäjä jäi pahasti jälkeen kehityksessä Neuvostoliiton hajoamisen myötä, mutta se on nousemassa hyvää vauhtia. Se on hyväksytty maailman johtavien teollisuusmaitten G-8 jäseneksi, vaikka sillä ei olisi taloudellisia edellytyksiä siihen. Venäjän muinainen mahtiasema tunnustetaan ja sen Neuvostoliiton aikana rakentamat sotilaalliset järjestelmät ja aseet tunnetaan maailmalla. Se pyrkii uudelleen Lähi Itään, tällä kertaa kauppasopimusten ja ydinlaitosten suunnittelun ja rakentamisen kautta. Venäjän kuuluisa aseteollisuus kehittää edelleenkin huippuluokkaa olevia aseita ja asejärjestelmiä, joita se kauppaa käteistä rahaa vastaan.
USA:n ja Venäjän intressit ovat törmänneet aivan liian usein toisiinsa Lähi Idässä ja muuallakin.
4. ETELÄ- JA KESKI-AMERIKAN maitten aktivoituminen on tuonut uuden elementin maailman valtakeskuksiin. Niittenkin valta perustuu öljyrikkauksiin.
VENEZUELA on tarmokkaan ja häikäilemättömän diktaattorinsa Chavezin johdolla perustamassa uutta liittoutumaa, johon hän pyrkii haalimaan mukaan muita alueen maita. Liitto olisi sekä poliittinen että kaupallinen, mutta lisäksi sotilaallinen Naton tapaan. Sen ideologia perustuisi marxismiin, ja Kuuba olisi siinä Perun ja Bolivian ohella tärkeä liittolainen. Tämä on mielenkiintoista, sillä sen varsinaisena perusteena on USA:n mahdin vastustaminen, myös asevoimin. Chavez oli äskettäin virallisella vierailulla Iranissa, ja voi olla varma siitä, että ydinteollisuus ja ohjusten kehittely olivat keskustelujen aiheina.
Venezuela seuraa tässä Kiinan esimerkkiä, joka sekin kunnioittaa suuresti Kuuban esimerkkiä ja Fidel Castron suurikokoinen kuva on merkittävällä paikalla Pekingin keskustorilla.
5. POHJOIS-AFRIKAN maat ovat Libyan yllättävästi luovuttua massatuhoaseitten kehittelystään suhteellisen maltillisia maita. Niissä toimii sisäisiä terrorijärjestöjä, mikä on imenyt niitten voimat osallistua aktiivisemmin ulkomaailman asioihin. Vain Sudan voidaan mainita erikseen, sillä se on ollut islamilaisen laajentumispolitiikan näyttävin kohde. YK ja länsimaat ovat pyrkineet hillitsemään siellä tapahtuvaa kansanmurhaa, ja eteläosan kristittyjen ja luonnonkansojen alistamista ja käännyttämistä pakkokeinoin muhamettilaisiksi. Sudan oli myös al-Qaidan tukialue, kunnes se joutui pakenemaan sieltä.
YHTEENVETO
USA:n vastaisen liikehdinnän keskus on Lähi Idässä, mutta sillä on selkeitä kannattajia Kauko Idässä ja viimeksi myös Etelä Amerikassa. Näillä valtioilla on hyvin erilaiset ideologiset ja uskonnolliset lähtökohdat, jopa niin, että marxilaisen ideologian yhtenä tarkoituksena on taistella kaikkia uskontoja vastaan, joita se pitää takaperoisena jäänteenä tietämättömyyden ajoilta.
Tätä epäpyhää allianssia yhdistää sammumaton viha USA:n ylivaltaa vastaan, ja niiden vaikutusvallan taustalla on yhteisenä nimittäjänä maailman öljy- ja kaasuvarat, joita käytetään myös poliittisena aseena.
Ne kaikki ovat suhteellisen äskettäin saavuttaneet itsenäisyytensä ja niiden kehitysvauhti on kova.
Terroriverkostojen tarkoituksena on pelon kautta valmistaa maaperää islamilaiselle vallankumoukselle.
Venäjän asema tässä valtakuviossa on häälyvä. Se on toisaalta kiinteästi mukana länsivalloissa, mutta toisaalta sen kiinnostuksen kohteet suuntautuvat Lähi ja Kauko Itään.
Tämän Yhdysvaltain vastainen liikehdintä sattuu samaan aikaan, kun USA:n oma maailmanpoliittinen aktiivisuus on kärsinyt takaiskuja, sen voimavarat ovat suuresti heikentyneet kahden samanaikaisen sodan vuoksi tuhansien kilometrien päässä vieraalla mantereella, ja sen sisäpoliittinen tilanne on epäselvä.
Muutamia vuosia sitten Suomen itärajan tuntumassa eli kirkkoherran leski Kaarina Teräs, johon pääsimme tutustumaan muutamien vierailujen aikana. Tämä harmaahapsinen vaimo kertoi mielenkiintoisista näyistään, joita hän kertoili meillekin. En merkinnyt niitä yksityiskohtaisesti muistiin, mitä nyt harmittelen, mutta yksi näky jäi erikoisesti mieleen. Kaarina oli nähnyt maailman valtioitten karttoja, ja hänelle näytettiin, miten valtiot hyökkäsivät toistensa kimppuun ja valloittivat toisiaan. Yhdessä näyssä hän näki, miten Etelä Amerikan valtiot hyökkäsivät pohjoista kohti Yhdysvaltoja vastaan. Tämä jäi mieleen siksi, että niihin aikoihin sellainen kuvio tuntui täysin mahdottomalta. Viimeisten maailman kehitysnäkymien valossa se ei enää olekaan mahdoton.
Edellä kerrottujen tilannearvioitten perusteella maailmaan on muodostumassa kolme valtakeskittymää.
Lähi Idän valtakeskittymää johtaa Iran, ja se on luonteeltaan kiihkoislamilainen. Aluksi siihen kuuluu vain kolme tai neljä valtiota, mutta myöhemmin siihen liittyvät alueen muutkin muslimivaltiot. Venäjä tulee olemaan sen läheinen liittolainen, ja todennäköisesti muitakin Euroopan maita.
Kauko Idän valtaKESKittymää johtaa Kiina, johon kuuluvat Pohjois-Korea ja Vietnam. Se on luonteeltaan marxilainen.
Etelä Amerikan valtaKESKittymää johtaa Venezuela, ja siihen kuuluu Etelä- ja Väli-Amerikan maita. Tätä keskittymää voidaan pitää Kiinan johtaman keskittymän marxilaisena etäispesäkkeenä.
Maailmanpoliittisen tilanteen kärjistyminen alkaa Lähi Idästä, jossa Iranin johtama ryhmittymä laajentaa valtaansa ja hakee lopullista muotoaan. Sen päämääränä on maailmanlaajuinen islamilainen kalifikunta.
Se tulee ruhjomaan ja valloittamaan Israelin, mutta ei tuhoa sitä lopullisesti.
Jossain vaiheessa Kiinan johtamat valtiot tunkeutuvat Aasiasta vaivalloisten vuorten yli Lähi Itään lopullista taistelua varten. Tämä taistelu on nimeltään Harmageddonin taistelu.
Jossain vaiheessa, jota emme pysty arvioimaan, Amerikan Yhdysvallat tuhotaan ja sen maailmanvalta romahtaa. Tapahtuuko se maailmanlaajuisena hyökkäyksenä monelta eri taholta ydin- tai skalaari-aseita käyttäen, vai taloudellisena romahduksena, vai luonnonkatastrofien vaikutuksesta, sen näkevät ne, jotka silloin ovat maailmassa, mutta se tulee olemaan äkillinen ja yllättävä ja avaa portit uusille maailmanvallan tavoittelijoille.
Tämä esitys on vain karkea hahmottelu eräästä maailmanpolitiikan mahdollisesta kehityksestä. Siihen tulisi liittymään lukuisia pienempiä ja suurempiakin yksityiskohtia, joita tässä ei ole huomioitu. Eräs sellainen on Syyrian ja sen pääkaupungin Damaskoksen tuhoutuminen, mikä poistaisi sen maailman kartalta.
KASTEL 15.08.06
Gabriel